– Toiveenamme on, että toimenpiteitä saadaan toteutetuksi siellä, missä maanomistajien halukkuus ja toimenpiteiden vaikuttavuus kohtaavat, Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Aarno Kononen sanoi.
Yhdistys on viime vuodet tehnyt aktiivista valuma-aluesuunnittelua ja maanomistajayhteistyötä Suomenjoen valuma-alueella. Pro Suomenjoki -hankkeiden tuloksia esiteltiin sidosryhmille ja alueen maanomistajille Kotiseututalolla lokakuun alkupuolella. Paikalla oli noin 20 osallistujaa.
– Alueelle on syntynyt vesienhoitoa edistävä verkosto. Kunnos-mallinnuksen sekä maanomistajien kanssa toteutettujen maastokäyntien pohjalta tiedämme, mitä ja missä vesienhallintarakenteita on mahdollista tehdä, lisäksi toimenpiteillä on tärkeysjärjestys, hankkeiden koordinaattorina toiminut Marja-Liisa Suomalainen Sirium Oy:stä kertoi.
Suomalainen kohdisti erityiskiitoksensa Kunnos-mallinnuksen toteuttaneelle Tapio Palvelut Oy:lle sekä maastokatselmusten johtajana toimineelle MHY Etelä-Suomen Jyrki Mäkirannalle.
Realistinen käsitys kohteista ja niiden toteutuskelpoisuudesta mahdollistaa rahoituksen hakemisen toimenpiteiden toteuttamiseen. Hankkeissa on myös lisätty tietoisuutta siitä, miten ympäristöasiat voidaan ottaa huomioon metsänhoidossa.
Maanomistajat avainasemassa
– Metsänkasvatuksessa on otettava huomioon neljä asiaa: taloudellisuus, luonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu ja ilmastovaikutukset. Ihmiset asettavat näitä järjestykseen eri tavoin, mutta ympäristöasioiden huomioiminen on mielestäni metsänomistajan velvollisuus, sillä luonto on maapallolla elämän perusta, Jyrki Suojalehto sanoi.
Hän osallistui aktiivisesti hankkeen tilaisuuksiin sekä maastokäynteihin ja kertoi saaneensa hankkeesta myös uutta tietoa ja näkemyksiä, miten metsänhoitoa voisi kehittää.
– Olemme kyllä vaikeiden asioiden äärellä. Paikkoja, joissa vettä virtaa ja missä ravinnepäästöjä pitäisi saada kuriin, on todella paljon. Kokonaisuuden kunnostaminen, edes osittain, on iso urakka, myös taloudellisesti.
Vuosikymmenten ajan metsäojia raivattiin ja syvennettiin kuivatustarkoituksessa. Kunnos-mallinnuksessa esitettyihin pohjapatoihin ja muihin vettä pidättäviin rakenteisiin kohdistuu siksi epäilyksiä. Nämä toimivat kuitenkin kaikki voittaa -ratkaisuina: veden virtauksen hidastuminen vähentää eroosiota ja pohjaveden pinnan nostaminen uusien suositusten tasolle suojaa metsää kuivuuskausilta. Samalla turpeen hajoaminen suometsissä vähenee.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistyksen Pro Suomenjoki -hankkeiden päärahoittajina olivat Hämeen ELY-keskus ja Päijänne-Leader ry. Yksityisinä rahoittajina olivat OP Järvi-Häme ja Vanajavesikeskus. Laaja rahoituspohja toi hankkeeseen monipuolista asiantuntemusta sekä myös sidosryhmien välistä yhteistyötä.
– Hankkeissa onnistuttiin yhdistämään paikallislähtöinen Leader-toiminta, yksityisten maanomistajien osallistuminen sekä asiantuntijatietoon pohjautuva ympäristösuunnittelu, johtava asiantuntija Jukka-Pekka Jauhiainen Päijänne-Leader ry:stä sanoi.
Suunnitelmien toteuttamiseksi on jo otettu ensimmäisiä askeleita. Kaksi keskeistä Suomenjoen valuma-alueella sijaitsevaa kohdetta on mukana Aito Suvi ry:n vireillä olevissa rahoitushakemuksissa, joihin odotetaan päätöksiä vielä kuluvan syksyn aikana.
Hankkeiden toteuttamiseen on haettavissa myös Metka-rahoitusta Metsäkeskukselta. Luonnonhoidon asiantuntija Hanna Korpinen ja projektipäällikkö Jaakko Puputti esittelivät rahoitusmahdollisuutta Kotiseututalon tilaisuudessa.
– Luonnonhoidon tuki on tarkoitettu metsä- ja suoelinympäristöjen hoitoon ja ennallistamiseen sekä metsätalouden vesiensuojelutöihin. Tavoitteena on lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien laadun parantaminen.
Pro Suomenjoki -hankkeiden ansiosta vesiensuojelun pohjatyö on nyt tehty Suomenjoen valuma-alueella. Hyvin suunniteltu on kuitenkin vasta puoliksi tehty. Seuraavana on vuorossa rahoituksen hakeminen toteutuskelpoisten ja vaikuttavien kohteiden toteuttamiseksi.
– Tähän liittyen jatkamme vielä vuoropuhelua keskeisten maanomistajien ja sidosryhmien kanssa, Aarno Kononen sanoi.