Kunnanjohtaja Härkönen esittäytyi yrittäjille ★

Yrittäjäillassa 8.10. uusi kunnanjohtajamme Petri Härkönen esittäytyi paikalliselle yrittäjäväelle Kuntalassa.

– Tällä hetkellä on valtavasti palloja ilmassa ja hyvä draivi, kuvaili Härkönen, joka on yrittäjäperheen lapsi ja ollut itsekin toimitusjohtajana kolmessa eri yrityksessä.

– Olen tänään kiertänyt ja haistellut kaikki kunnan keskeiset rakennukset, nuuhkinut kellarit ja katsonut vintit. Ei ne missään loisteliaassa kunnossa ole, mutta ei tilanne ihan karmeakaan ole. Kiinteistöjen suhteen joudutaan tekemään ratkaisuja kuten myös maankäytön. Osan ratkaisuista koetan viedä nopeasti läpi, koska täällä on uhkatekijöitä, jotka vaikuttavat koko kunnan tunnelmaan ja sen elinvoimaisuuteen.

Valtuustosaliin kertyi mukavasti yrittäjäväkeä. Kokoontumisen ajankohta oli nyt työpäivän jälkeen, ei aamulla kuten yleensä.

Padasjoki on hänelle tuttu lapsesta asti. Kesäisin hän kävi perheensä mukana pelastusalan grand old manin, Erkki Saksan huvilalla. Isoveli Arto, joka vuonna 1984 voitti olympialaiset, kävi usein harjoittelemassa keihäänheittoa Padasjoella.

– Padasjoella on vaikuttava raitti: kun tulee keskustaan, näkee että kyseessä on vanha pitäjä. Toinen vahvuus on tietysti Päijänne, jonne Padasjoki on portti. Padasjoki on ratkaisevasti paremmassa asemassa kuin Kuhmoinen liikenteellisten olosuhteidensa kautta.

Matkailullinen tarina

Keskeinen sijainti onkin yksi Härkösen listaamista vahvuuksista, samoin monimuotoinen luonto. Hän toivoi Padasjoelle samanlaista matkailullista tarinaa kuin Lapissa, jonne on saatu kansainvälinen kasvava matkustajavirta. Kakslauttasessa, jossa Härkönen oli toimitusjohtajana, on tällä hetkellä Heurekaa suurempi planetaario.

Härkösen ensimmäinen bisnes oli jo pikkupoikana, kun hän kiersi ovelta ovelle myymässä omatekemiään kirjekuoria. Toinen bisnes, serkkutytön kanssa mökkitien päähän perustettu kioski, tyrehtyi huonoon sijaintiin.

– Opin, että kioski kannattaa laittaa tienristeykseen ja iso kioski isojen teiden risteykseen. Suurin kioski, jota olen ollut tekemässä, johti maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen. Se oli silloin, kun Sukarin kanssa ryhdyttiin suunnittelemaan Ideaparkia Turuntien ja Porintien risteysalueelle. Helsingissä ei tykätty siitä, että kehysalueelta ryhdyttäisiin uhkaamaan pääkaupunkiseutua mielenkiintoisella kohteella.

Härkönen aikoo kutsua luottamushenkilöitä ja yrittäjiä katsomaan karttaa yhdessä: missä on kehittämisen painopistealueet Padasjoella? Keravan aikanaan Härkönen kävi houkuttelemassa mm. Kokkikartanon kuntaan.

– Uskon, että Padasjoel­la on mahdollisuuksia ja olen valmis keskustelemaan niistä.

Elinvoimatyöryhmä pian kokoon

Elinvoiman hankekoordinaattori Tarja Veijalainen toivoo edelleen yhteydenottoja yrityksiltä vierailuja varten. Hän on keväästä asti kiertänyt kunnan työllisyyskoordinaattorin ja Business Lahden kuntayhteyshenkilön kanssa paikallisia yrityksiä.

Yrittäjäillassa oli mukana myös Pasi Kankaan kollega yhteyspäällikkö Sari Kesäniemi Business Lahdesta, jonka kanssa on Padasjoella pohdittu mm. matkailuinvestointeja.

Kunnan elinvoimaohjelma on juuri hyväksytty. Yksi iso osa sitä on elinvoimatyöryhmä, joka on tarkoitus koota pikimmiten koeponnistamaan kehitysideoita elinvoiman näkökulmasta.

Keskustelussa esille nousi keskustan näivettyminen. Tuorein huolenaihe on Säästöpankintalo, joka on tyhjentynyt vauhdilla.

– Olisiko kunnalla kiinnostusta tutkia, missä kunnossa talo on ja vaikka lunastaa se? Asunnoista tuntuu olevan kuitenkin kysyntää, sanoi ydintaajaman yrittäjä.

Todettiin, että kunnassa on paljon tyhjiä tai vajaakäytöllä olevia rakennuksia. Puhetta oli myös siitä, miten omakotitontteja pitäisi olla tarjolla järvien rannoilla, jolloin iso asuntoinvestointi voisi säilyttää arvonsa.

Myyntikunnossa vaihdokseen asti

LAB ammattikorkeakoulun tki-asiantuntija Heli Rantanen tuli Yrittäjäiltaan Heinolasta kertomaan omistajanvaihdoshankkeesta, joka alkoi elokuussa. Perinteisen mallin mukaan jatkaja löytyy lähipiiristä, mutta nykypäivänä on paljon uranvaihtajia ja maahanmuuttajat on yksi jatkajaryhmä. Jatkajien löytyminen vaatii näkyvyyttä ja verkostoitumista.

– Hankkeessa etsitään jatkajia laajalla skaalalla. Päijät-Hämeessä tehdään noin 200 omistajanvaihdosta vuosittain. Moni kannattava yritys on lopettanut toimintansa jatkajan puutteessa.

Yritykset, joissa omistajanvaihto on edessä, ovat sen verran piilossa, että siitä on muodostunut pullonkaula hankkeen alkumetreillä. Rantanen korosti, että vaihdosta miettivän kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

– Viisi vuottakin on lyhyt aika.

Hankkeessa koulutetaan jatkajia, mutta myös tuetaan luopujia.

Scroll to Top