Fariseukset kysyivät kerran Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee. Jeesus vastasi sen olevan heidän keskellään (Luuk. 17:20-21). Vaihtoehtoinen käännös ”sisällisesti teissä” on mahdoton asiayhteyden vuoksi. Jumalan valtakunta ei voinut olla Jeesuksen vastustajissa.
Fariseusten keskellä olivat Jeesus ja hänen opetuslapsensa. Vanhassa Uppsalan arkkipiispa Olaus Svebiliuksen 1600-luvun katekismuksessa selitetään Jumalan valtakunnan olevan ”ensin armon valtakunta täällä maan päällä, jossa Jumala sanan ja sakramenttein kautta tarjoo kaikille ihmisille armonsa ja katuvaisille anteeksi antaa synnit; ja sitten kunnian valtakunta taivaassa, jossa Hän antaa valituillensa iankaikkisen elämän ja autuuden”.
Tie kunnian valtakuntaan taivaaseen kulkee maan päällä olevan armovaltakunnan kautta. Jumalan valtakunta ilmenee maan päällä siellä, missä ovat Jeesus ja hänen seuraajansa, toisin sanoen Jumalan seurakunta. Jumalan valtakunta on laajempi käsite kuin seurakunta. Kyse ei ole ajallisesta kirkkoinstituutiosta tai maallisesta yhdistyksestä, sillä Jumalan valtakunta on näkymätön. Se voidaan nähdä vain ”uskon silmillä” (Joh. 3:3). Sen rajat kulkevat uskovasta sydämestä uskovaan sydämeen. Koska kukaan ei voi nähdä kenenkään sydämeen, jää tuomiovalta uskon asioissa aina Jumalalle.
Martti Luther kirjoittaa Huonepostillassaan Jumalan valtakunnasta: ”Me sanomme sitä kristilliseksi seurakunnaksi, joka on täällä maan päällä”. Hän jatkaa: ”Kuullessasi taivaan valtakunnasta puhuttavan sinun ei siis tarvitse tähyillä ylös taivaaseen, vaan saat pysyä täällä alhaalla ja etsiä sitä ihmisten seasta niin lavealta kuin maailmassa evankeliumia opetetaan, uskotaan Kristukseen ja oikein viljellään pyhiä sakramentteja. Taivaan valtakunta on – – evankeliumin ja uskon valtakunta. – – Kaikki, jotka omistavat sanan ja sakramentit, uskovat ja uskon kautta pysyvät Kristuksessa, ovat taivaallisia ruhtinaita, Jumalan lapsia” (Saarna 20. kolm. jälk. sunn.).
Jumalan valtakunta lähestyy sinua Jumalan sanan ja uskovien seurakunnan välityksellä. Uskon lahjan menettänyttä Sana kehottaa parannukseen. Evankeliumiin sisältyy lupaus syntien anteeksiantamuksesta. ”Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto” (Ef. 1:7).
Ari Pelkonen
Hollolan seurakunnan kappalainen