Padasjoen kunnan sivuilla on avautunut sähköinen yleisökysely, johon toivotaan kuntalaisilta ja vapaa-ajanasukkailta vastauksia 18.1. mennessä.
Kysely liittyy LAB ammattikorkeakoulussa käynnissä olevaan, Hämeen ELY:n rahoittama hanke – ”PARRU – Paikallisen rakennetun ympäristön tiekartta – kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kunnossapito kunnissa” -hankkeeseen. Hanke päättyy näillä näkymin 30.4.2026.
– Hankkeessa keskitytään kunnan omistamaan rakennuskantaan. Hankkeessa on mukana kolme hämäläistä kuntaa; Padasjoki, Riihimäki ja Sysmä, kertoo projektipäällikkö, arkkitehti Kimmo Liimatainen LAB ammattikorkeakoulusta.
– Hankkeessa on tarkoitus tuottaa työkaluja – selvitys, yleispätevä tiekartta tai toimenpideohjelma, joita voidaan monistaa muidenkin kuntien käyttöön.
Padasjoen osalta hankkeessa on meneillään yksi opinnäytetyö. Padasjoelle on vielä suunnitteilla avoin tilaisuus, jossa avattaisiin mm. valmis näyttely ”Purkamatta paras”.
Padasjoelta hankkeessa mukana on ympäristösihteeri Maria Virtanen ja rakennustarkastaja Osmo Knaapi. LABista mukana ovat projektipäällikön lisäksi tekniikan tohtori Eeva Aarrevaara, yliopettaja Raine Vihelmaa ja TKI-asiantuntija Topi Huhtanen.
Purkamisen sijaan entisöintiä
PARRU tähtää kulttuuriympäristön säilyttämiseen ja kunnossapitoon kunnissa. Yleistynyt rakennusten purkaminen ei edistä ilmastomuutokseen sopeutumista, eikä kiertotalouden toteutumista rakennussektorilla.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja alueet edustavat paikallista historiaa ja rakentamisen piirteitä eri aikakausina. Rakennukset voivat olla tyypillisiä omalle ajanjaksolleen, kuten koulut, seurantalot, virastot tai esimerkiksi erityyliset asuinrakennukset. Toisaalta ne voivat olla harvinaisempia rakennustyyppejä kuten kartanot, kirkot ja pappilat tai varhaisen teollisuuden rakennukset. Kulttuuriympäristö muodostuu usein maiseman, tiestön ja rakennusten kokonaisuudesta.
Yllättävän uudetkin rakennukset voivat olla arvokkaita. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus voi edustaa 1970–80-lukujen rakennustapaa, joskus vielä nuorempaakin, jos se on jostain näkökulmasta poikkeuksellinen tai edustava omalle rakentamisajalleen.
Hankkeen tavoitteena on laatia selvitys toimenpideohjelmineen kunnan rakennuskannasta, sen kulttuurihistoriallisesta arvosta ja korjaustarpeesta.
Kyselyssä kysytään mm., oletko kiinnostunut paikallisesta historiasta ja rakennuksista, onko kunnassa merkittäviä kulttuurihistoriallisia rakennuksia, onko kunnalla olemassa olevaa strategiaa tai ohjelmaa, joka keskittyy olemassa olevan rakennuskannan hoitoon ja käytetäänkö kunnallisessa päätöksenteossa hyväksi kulttuuriympäristön inventointitietoja. Paikallisena kysymyksenä tiedustellaan mielipidettä Opistotalosta: onko se syytä säilyttää ja millainen toiminta sopisi rakennukseen.
