Metsäteollisuus tuottaa ison joukon erilaisia puupohjaisia tuotteita niin meille kuin maailman markkinoille. Nämä tuotteet ovat läsnä arjessamme enemmän kuin ehkä huomaammekaan.
Puurakenteet, paperikassit, kirjat ja hygieniatuotteet ovat itsestäänselvyyksiä, mutta puuta löytyy myös mm. hammastahnasta, jugurtista, liimoista, sellofaanista, vaatteista ja lääkinnällisistä tuotteista.
Moni perinteisistä ja uusista tuotteista korvaa myös fossiilisista, uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja, mikä auttaa meitä siirtymään kohti kestävämpää, kiertotalouteen pohjautuvaa maailmaa.
Suomi on EU:n jäsenvaltioista riippuvaisin metsäteollisuudesta. Vuonna 2024 alan vientituotteiden arvo oli 12,1 miljardia euroa, mikä vastasi 16,8 % maamme koko tavaraviennistämme. Vahvimmat tuotteet ovat edelleen paperi ja kartonki, ja vienti suuntautuu erityisesti Eurooppaan ja Aasiaan.Samaan aikaan ala työllistää lähes 100 000 suomalaista – joko suoraan teollisuudessa tai sen lukuisissa alihankintaketjuissa.
Metsäteollisuuden menestys perustuu elinvoimaisiin ja hyvin kasvaviin metsiin, ja niitä Suomessa onneksi on. Samalla tuotanto edellyttää riittävää ja häiriötöntä kotimaisen puun virtaa ympäri vuoden. Suomalainen puu on aina ollut metsäteollisuuden pääraaka-aine, jota tuontipuu on täydentänyt. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena puun tuonti Venäjältä loppui kokonaan keväällä 2022. Tämä nosti kotimaisen puun roolia entisestään, nyt 95 prosenttia metsäteollisuuden puusta tulee suomalaisilta metsänomistajilta.
Vuonna 2023 Suomessa saatiin kantorahatuloja yhteensä 3,1 miljardia euroa, josta yksityisten metsänomistajien potti oli 2,61 miljardia euroa. Tulot näkyvät paitsi sijoituksina ja säästöinä, myös arjen menoina ja maaseudun elinvoimaisuutena ympäri Suomen.
EU-sääntelyssä ristivetoa
Perinteisesti metsiä on hoidettu pääosin kansallisen lainsäädännön kautta, mutta viime vuosina EU on lisännyt merkittävästi ohjaustaan. Erityisesti edellisen komission kaudella (2019–2024) sääntely lisääntyi ja samalla kiristyi. Lakipäivitysten lisäksi aivan uudet direktiivit ja asetukset puuttuvat nyt suoremmin metsien käyttöön.
Yksi keskeinen muutos on ollut metsien sisällyttäminen yhä kiinteämmin osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa. Maankäyttösektorille asetettu hiilinielutavoite vuodelle 2030 (–310 Mt CO) on kunnianhimoinen, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että siihen pääseminen on koko EU:ssa kovin epävarmaa. Suomen nielumuutoksista on viime viikkoina puhuttu vilkkaasti. Me emme kuitenkaan ole lainkaan ainoita, joita nielut askarruttavat. Saksan metsät ovat menettäneet 60 miljoonaa hiilidioksiditonnia kuivuuden ja kirjanpainajatuhojen vuoksi. Tämän vuoden aikana EU:ssa pohditaan, mikä maankäyttösektorin rooli tulevaisuuden ilmastopolitiikassa on. Komissio ei halua muuttaa suuntaa, mutta useissa jäsenvaltioissa kytee muutoshalua.
Kovaa keskustelua on herättänyt myös EU:n ennallistamisasetus, jonka mukaan tavoitteena on luonnon tilan parantaminen. Sen toimeenpanon perustaksi jäsenvaltiot laativat kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joissa listataan toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa aihe herättää paljon tunteikastakin keskustelua, sillä ennallistaminen rinnastetaan usein suojeluun. Näin ei suinkaan tarvitse olla, sillä luonnon tilan parantamista voidaan toteuttaa myös talousmetsissä. Hyviä arjen metsätaloudessa käytössä olevia esimerkkejä ovat säästöpuiden ja jo kuolleen puun jättäminen, suojavyöhykkeiden muodostaminen vesistöjen ympärille sekä sekapuustoisuuden lisääminen. Tuttuja keinoja, eikö?
Tutkimusten mukaan nämä käytännöt edistävät luonnon monimuotoisuutta. Samaan aikaan on tärkeää pitää huolta metsien kasvusta oikea-aikaisella metsänhoidolla läpi koko puuston kiertoajan. Kyse on tasapainosta, yhteensovittamisesta ja jatkuvasta kehittämisestä.
Tulevaisuus rakennetaan nykyistä parantamalla ja uutta innovoimalla
Metsäteollisuuden menestys nojaa sekä perinteisiin tuotteisiin että aivan uusiin ratkaisuihin. Alalla ei istuta toimetonna, vaan parannetaan jatkuvasti nykyisiä tuotteita ja innovoidaan uutta. Tärkeää on paitsi meidän kaikkien hyvä arki, myös vaihtoehtojen tuottaminen fossiilisista raaka-aineista valmistetuille tuotteille. Tie ideasta kuluttajan ostoskoriin voi kuitenkin olla pitkä ja haasteellinen, erityisesti kilpailtaessa jo olemassa olevien, usein edullisempien tuotteiden kanssa. Kestävät ratkaisut tarvitsevat myös kysyntää lyödäkseen läpi.
Suomen metsäteollisuus on elinvoimainen ja uudistuva ala, jolla on keskeinen rooli niin kansantaloudessa kuin ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Muuttuva toimintaympäristö vaatii sopeutumista ja rohkeita ratkaisuja – mutta niiden pohjana seisovat edelleen suomalaiset metsät ja niistä ammennettava osaaminen.
Karoliina Niemi
Metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry