Yrittäjä Petri Liehu saa elantonsa metsästä ja työllistää itsensä lisäksi 6–7 metsäkoneenkuljettajaa. Petri Liehu Oy on erikoistunut koneelliseen puunkorjuuseen ja koneiden kuljetuksiin.
Kuhmoislaisella on Koskisen Oy:n kanssa suora viisivuotinen sopimus, joka on katkolla ensi vuoden lopulla.
Metsäkoneita Liehu on ajanut 34 vuotta, ensin palkollisena ja vuodesta 2003 saakka yrittäjänä. Myös hakkuukoneen eli moton ohjaimet mies tuntee paremmin kuin omat taskunsa. Itsellä metsätöiden monitoimikone, joka kaataa, karsii ja pätkii puut, on ollut vuodesta 2007 asti.
– Koskisen työmaat ovat pääosin Padasjoen puolella, mutta ollaan sitä töitten perässä menty Jämsää ja Korpilahtea myöten koivuleimikoita tekemässä.
Koneiden kuljetuskaluston lisäksi Liehulla on kaksi motoa ja kaksi ajokonetta. Ammattitermein sanoen hänellä on kaksi korjuuketjua, joista kumpikin sisältää yhden moton ja ajokoneen.
– Pääosin kahdessa vuorossa painetaan syksyt ja talvet. Kevät ja kesä elokuulle asti on Koskisella hiljaisempaa, silloin teen energiapuunkorjuuta toiselle firmalle.
Talvi oli metsäurakoitsijan mukaan haasteellinen ja lyhyt, ja kevät tuli aivan liian aikaisin.
– Ei ollut korjuukelien kannalta paras talvi; suot jäivät tekemättä, sillä joulukuussa tuli puoli metriä lunta, eikä maa ollut ehtinyt jäätyä. Kevät alkoi jo tammikuussa. Ihmiset odottivat kevättulvia, mutta minä sanoin, että ne ovat olleet ja menneet jo tammikuussa.
Koneet seisovat pakollisella kevättauolla kuljettajien pitäessä lomia ja pekkasia.
– Kohta on jo neljä viikkoa ollut toinen ketju parkissa, yhdelle kuljettajalle on tällä hetkellä töitä.
Välissä olikin pari hyvää talvea, jolloin korjuut onnistuivat paremmin.
– Kai se on tätä nykypäivää, mutta kyllä tuossa joku sanoi, että 100 vuotta sittenkin oli tällaisia talvia, joten mene ja tiedä.
Ensi talveksi urakoitsija tilaa lokakuusta asti pakkasia ja 10 senttiä lunta. Liehu itse ei lumesta välitä, mutta kerros valkoista suojaa kuusikoiden juuria, jotka muuten vaurioituvat helposti.
Töiden kausiluonteisuus on metsäurakoitsijan harmituksen kohde.
– On se työntekijöillekin huono. Itsellä on ollut hyvä tuuri kuskien suhteen, itse ovat töitä kyselleet ja ovat olleet tulossa minulle töihin. Lähellä eläkeikää ovat kaikki, paitsi oma poika, joka kävi metsäkonekoulun ja ajaa nyt motoa, sanoo Kuhmoisten vuoden yrittäjäksi vuonna 2016 valittu Petri Liehu.
Metsät hyvässä kasvukunnossa
Padasjoen metsät ovat Liehun mielestä hyvässä kasvukunnossa.
– Päätehakkuita on tehty paljon, sillä puun hinta ja kysyntä ovat olleet hyviä. Kohtalaisen järeä tukkipäätehakkuu, josta saa aikaiseksi kuutioita, on urakoitsijan mielestä paras työmaa. Heti kun puun keskilitrakoko pienenee, myös viivan alle jäävä summa on pienempi.
Koneiden metsään jättävistä jäljistä huolestuneita kokenut metsämies lohduttelee sillä, että ajourien vieressä puut kasvavat parhaiten, kun niillä on tilaa kasvaa.
– Harva sitä enää hevosella tukkeja ajaa. Koneista jää aina jälkiä, mutta se on ainoa järkevä tapa, jos metsää meinataan hoitaa ja puita myydä. Aukko vaatii muutaman vuoden, että silmä siihen tottuu, ja rupeaa puut ja pensaat kasvamaan.
Nykyisten hakkuusuositusten mukaan ei kaikkia puita saa kaataa, vaan suositaan monimuotoisuutta. Pystyyn pitää jättää säästöpuuryhmiä, kelopuita, tekopökkelöitä sekä riistatiheiköitä. Myös vesistöjen ja purojen sekä avosoiden reuna-alueet jätetään käsittelemättä.
Metsänomistajille, joilla ei ole aikaa eikä taitoja metsänsä hoitamiseen, Liehu suosittelee metsään.fi –työkalua.
– Se on helppo alusta käyttää, siitä saa osviittaa tekemiseen. Ammattilainen kannattaa palkata varsinaisen työn tekemiseen.
Metsänsuojelua Liehu ei vastusta, sillekin on oma sijansa.
– Me kuitenkin eletään täällä maalla metsästä ja tarvitsemme sitä tulonlähteenä, jotta kaikkien ei tarvitsisi muuttaa kasvukeskuksiin. Ja taitaa se metsätalous olla suurin vientivaltti koko Suomellekin taas tällä hetkellä.
Kipinän metsätalouteen ja metsien hoitamiseen Liehu on onnistunut tartuttamaan molempiin poikiinsa. Aku toimii isän firmassa hakkuukoneenkuljettajana ja vanhempi poika Eljas opiskelee Joensuun yliopistossa metsänhoitajaksi. Saattaapa pojista löytyä jatkaja yrityksellekin.