Aijakassa keskusteltiin sunnuntaina 23.3. tuulivoimasta. Auttoislaiset ovatkin tuulivoimahankkeiden keskiössä, sillä sekä kirkonkylän suuntaan Tornimäkeen että Neroskulmalle päin Riuttankoluun on kylästä vain muutama kilometri.
Auttoisten kylänraitti on kahden tuulivoimahankkeen välissä: Tornimäkeen on viitisen kilometriä ja Riuttankoluun noin kolme. Kumpaankin on suunniteltu viittä liki 300-metristä voimalaa.
Padasjoen r.y.;n Marjut Rapp, joka on Romonkulman mökkiläinen Vesijako-järven rannalta vuodesta 2014 alusti aihetta yhdessä miehensä Peterin kanssa. Hän muistutti heti alkuunsa, että kunnanvaltuuston äänestyspäätös yhden kilometrin suojaetäisyydestä voi vielä muuttua, eikä lopullista päätöstä tuulivoimaloista ole tehty.
– Mallinnusohjeet ovat todella vanhat. Siellä ei huomioida ollenkaan mm. turbulenssi-ilmiötä, jossa kahden lähellä toisiaan sijaitsevan tuulivoimalan ääni kertautuu paljon voimakkaampana, huomautti Rapp.
– Havainnekuvat ovat aiheuttaneet paljonkin ihmetystä, ei niissä paljon voimaloita näkynyt. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan kuvat pitäisi ottaa sieltä, mihin voimalat oikeasti näkyvät.
Auttoislaisyrittäjä ihmetteli, mikseivät tuulimyllyt ole herättäneet kylällä enempää huomiota. Hän uskoi, että etenkin mökinvuokraus kärsisi, jos voimalat toteutuvat. Kysymyksiä herätti myös se, miten lähellä Päijänteen kansallispuisto, Tarus ja Evon retkeilyalue sijaitsevat. Lisäksi mainittiin, että Sysmässä on suunnitteilla myös tuulivoima-alue, myllyjä olisi pahimmassa tapauksessa molemmin puolin Päijännettä.
– Tiedetäänköhän naapurikunnissa, että viereen on tulossa isoja vispilöitä, kyseltiin baarin puolelta.
– Evon alueelle ollaan tekemässä luontomatkailuun liittyvää kaavoitusta.
Pidettiin myös outona sitä, että alueelle on edes voitu ajatella tuulivoimaa, onhan Auttoinen valtakunnallisesti merkittävää kulttuurialuetta. Lisäksi oudoksuttiin sitä, että kaava-asioissa ollaan yleensä kovinkin tarkkoja, mutta tällainen jättihanke on menossa tuosta vain läpi.
Pyyhkäisykorkeus on Eiffel-tornin korkeudessa
Särsjärvi sijaitsee 127,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja Tornimäen pohjoisin tuulivoimala 158 metriä merenpinnan yläpuolella, jolloin lapa pyöriikin 320,5 metrin korkeudella. Sitä voi verrata Eiffel-torniin (324 m), jonka huipulta osallistujille näytettiin tuore video: Mira Vilkman oli juuri pari viikkoa sitten palannut Pariisin reissulta.
Tuulivoimaloiden lähellä aikanaan pitkään asunut osallistuja kertoi, miten maisemaa hallitsevat myllyt pakottivat pitämään verhot kiinni. Väite, että meluun tottuu, ei kuulemma pidä paikkaansa.
– Näin isoista voimaloista ei ole vielä käyttökokemuksia, joten meluhaitatkin ovat vain laskennallisia. Pelkkä puheäänikantaa järven rannalla kilometrikaupalla; nämä huikeat härvelit kuuluvat saletisti kauas, arvioi yksi osallistuja.
Keskustelua käytiin myös siitä, miksi niin monet panttaavat mielipidettään tuulivoimalahankkeista. Tavallisen kuntalaisen ainoa mahdollisuus vaikuttaa asiaan on kuntavaalit, jossa voi valita tuulivoiman kannattajan tai vastustajan ehdokkaakseen.
– Raha ratkaisee, epäiltiin yleisöstä.
Vilkasta keskustelua käytiin kunnalle koituvista taloudellisista hyödyistä, jotka ovat tässä vaiheessa vielä epäselviä. Otettiin esille myös, että eikö kunnalla tosiaan ole mitään muuta mahdollisuutta kehittyä eteenpäin:
– Mitä se elinvoima on, jota tuulimyllyt tuo? Ne ei työllistä Padasjoelta kuin tienauraajaa. Padasjoella ei ole muuta kuin luonto, kannattaako meidän lähteä sitä tuhoamaan? Matkailu vähenee.
Suvi Siljander kertoi työllistävänsä kolme padasjokelaista pelkästään mökkivuokrauksella; kun mukaan lasketaan tilan muut toiminnot, puhutaan jo 10 työpaikasta. Hän toivoi, että laskettaisiin myös se, miten paljon olemassaolevia työpaikkoja on uhattuna.
Aikalisä paikallaan
Aurinkovoimalat nähtiin myllyjä parempana vaihtoehtona: paneelialueita on suunnitteilla Padasjoelle tällä hetkellä kolme. Energiatekniikan kehittymistä olisi myös haluttu odottaa, pelättiin että 30-vuotiset myllyt muuttuvat jo elinkaarensa aikana kannattamattomiksi. Samoin pelättiin perustusten purkamisen jäävän lopulta kunnalle.
– Jos halutaan veronmaksajia Padasjoelle, niin työn perässähän tänne ei ihan hirveästi ole tulossa: ainoa syy tulla tänne on se, että muutat mökille eläkepäiviksi tai etätöitä tekemään. Ainakaan tuulivoiman takia ei kukaan tule, mutta sen takia voi jäädä tulematta, sanoi Kalle Jaakkola.
Asukkaiden ja mökkiläisten kuulemisen koettiin jääneen vähälle. Ihmeteltiin, miksi viittä myllyä kannattaa edes ruveta rakentamaan, ja miksi niin lähelle ihmisiä. Kiirettä arvosteltiin, aikalisää hankkeisiin toivottiin. Maanvuokraajista todettiin, että ulkopaikkakuntalaisten on helppo antaa maitaan hankkeisiin. Useampi mainitsi, että haluaisi säilyttää luonnonmaiseman jälkipolville.
Tuulimyllyistä Padasjoelle koituvat tulot ja menot, niin kunnalle kuin yksityisillekin, olisi haluttu nähdä selkeässä taulukossa kokonaiskannattavuuden vertailemiseksi.
– Kyllähän tuulivoima on kannatettavaa, mutta se pitää pystyä toteuttamaan loukkaamatta yksityistä omistusta ja luontoarvoja.
Lopuksi muistutettiin, että Elylle voi lähettää mielipiteensä Tornimäen YVA:sta 31.3. mennessä.