Maatalolla oli keskiviikkona 26.2. alueellinen yksityistietoimitus. Kyseessä oli melko harvinainen tapahtuma, sillä Maanmittauslaitos on pitänyt muutama vuosi sitten yhden kirkonkylällä ja Auttoisten toimitus oli toinen Padasjoella.
Alueellisessa yksityistietoimituksessa järjestellään alueen tieverkkoa ja tieoikeuksia niin, että kiinteistöille kulkeminen helpottuu. Tavoitteena on saada aikaan toimiva tieverkko, jonka kaikilla kiinteistöillä ja niiden palstoilla on tarkoituksenmukainen tieoikeus kulkemista varten. Samalla saadaan kiinteistörekisteri ajan tasalle.
– Parhaillaan tehdään karttojen päivitystä sähköiseen muotoon ja tiet halutaan sinne, missä ne oikeasti kulkee. Maanmittauslaitoksella on iso perusparannustyö meneillään, kertoi toimitusinsinööri Elisabet Holma.
– Vuosi sitten keväällä kuultiin asianosaiset, joille oli lähetetty karttakopiot. He saivat piirtää, mistä tiluksillensa kulkevat. Päivitystä tehdään myös vanhojen maanmittaustoimitusten perusteella.
Tieasioissa ei toimitustilaisuudessa suuria mullistuksia tapahtunut: iso yllätys oli yleisömäärä.
– Se oli yllätys, että siellä oli niin hirvittävän paljon ihmisiä. Luulin, ettei sinne tule juuri ketään, kun käsitellään tällaista aika valmista asiaa ja netissäkin on jo voinut sitä käydä katsomassa. Siellä oli varmaan 100 ihmistä, mikä on meidän toimituksissa todella paljon.
Yksityistietoimituksia oli itse asiassa kaksi peräkkäin, sillä tarkastelussa oli kaksi aluetta: toinen ulottui Kasiniemen ja Vesijaon kautta Auttoisille ja toinen Neroskulmalta ja Porasasta Vesijaolle ja Auttoisille. Molemmissa käytiin yli 500 kiinteistöä läpi.
Harmillista kyllä tietoimituksia ei lähiaikoina järjestetä lisää Padasjoella.
– Ajatuksena oli, että koko Padasjoki oltaisi käyty läpi, mutta se jäi nyt kesken, kun tuli käsky siirtyä Satakuntaan. Se on surku.
Kun tiet saadaan sähköiselle kartalle, helpottaa se sekä maanomistajia että maanmittareita. Jos maanomistaja kyselee tieoikeuksistaan, nähdään ne saman tien tietokoneen ruudulta. Paperikarttoja pitäisi käydä haeskelemassa arkistosta, eikä se ole mikään pikkuhomma:
– Meidän arkisto on Jyväskylässä. On ne mikrofilmattu, mutta kun ensimmäiset on 1700-luvulta, niin niistä ei aina kovin selkeitä kuvia saa.
Holman mukaan lainvoimainen tietoimitusasiakirja ei aina kohtaa todellisuutta: tieoikeus on piirretty ihan muualle kuin mihin tie on lopulta rakennettu. Voi myös olla tiluksia, joille ei ole virallista kulkuoikeutta ollenkaan.
Teiden määrä vähenee, kun ajantasaistetussa versiossa olemattomat tiet ja iankaikkisen vanhat kinttupolut on poistettu.
– Ne lakkautetaan tarpeettomina. Isännät ei aina itsekään tiedä, että sellaisia on edes ollut olemassa.
Tieoikeus tarkoittaa oikeutta käyttää toisen omistamaa aluetta ajoneuvolla kulkemiseen. Se voi olla henkilöiden kesken sovittu tai virallisesti perustettu.
Tietoimitus on tarpeen, kun olosuhteet ovat muuttuneet ja esimerkiksi kasvaneiden liikennemäärien vuoksi tiet eivät enää sijainniltaan ja leveydeltään vastaa nykyistä käyttötarkoitusta. Tien kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten jakamiseksi vahvistetaan tienpidon osittelu.