Kyläpäälliköt kutsuttiin koolle Kuntalaan kyläsuunnitelmatalkoiden käynnistystilaisuuteen tiistaina 28.1.
Kunta nosti valmiustasoaan viime vuonna ja jatkumona sille kunnanjohtaja kutsui koolle kyläyhdistysten johtohahmot kyläsuunnitelmien laatimisen ja varautumisen merkeissä. Kylään oli kutsuttu myös Suomen Kylät ry, Kylävara-hanke ja kyläaktivaattori.
Kylä- ja varautumissuunnitelmien laatiminen oli otsikkona, kun Padasjoen kylät kokoontuivat Kuntalaan 28.1. Joka kylästä oli edustus, enimmäkseen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai sihteeri. Kylien ja kunnan yhteistyönä on tarkoitus tuottaa kyläsuunnitelmat kaikkiin yhdeksään kylään – parissa sellainen on jo, mutta kaipaa päivitystä.
Kunnanjohtajalla oli tarjota kylille porkkana: vuoden 2025 tavoitteena on laatia Padasjoelle elinvoima- ja asumisohjelma, ja parhaimmillaan kyläsuunnitelmat tulevat osaksi näitä ohjelmia.
– Ilman teitä kyläaktiiveja ei Padasjoen 13 500 vapaa-ajan asukasta olisi integroituneet kuntaan, kiitteli Juha Rehula.
– Kyllä me paremmanpuoleiset kahvit juodaan, kun suunnitelmat on joulukuussa valmiit.
Kunnanjohtaja pistää itsensäkin likoon kylätalkoissa, sillä hän aikoo yhdessä matkailu-Maikin kanssa kiertää kyliä huhti–toukokuussa. Kunnan piikkiin menevät myös kyselyt ja tausta-aineistojen keräämisen mahdolliset kulut.
Suomi on yhtä kylää
Tueksi yhteiseen savottaan oli saatu parasta mahdollista asiantuntemusta. Suomen Kylien tuore toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen aloitti osuutensa kertomalla, että Suomi tarvitsee paikallista yhteisöllistä toimintaa. Kylät ovat tottuneet tekemään itse.
– Suomen Kylien verkosto on tämän maan laajin ja kattavin, sanoi Lopelta ajellut Louhelainen.
– Tässä yksilökeskeisessä ajassa todella tarvitaan paikallista tekemistä ja aktiivista yhteisöllistä toimintaa.
Suomen Kylät on paikalliskehittäjien valtakunnallinen järjestö, joka toimii kattona 19 maakunnalliselle kyläyhdistykselle ja 53 Leader-ryhmälle. Toiminnallisia kyliä tai kaupunginosayhdistyksiä on 4000 ja niissä tehdään vapaaehtoistyötä 5,6 miljoonaa tuntia 84 miljoonan euron edestä.
– Liian usein julkisissa keskusteluissa unohtuu se, että maaseutuasumisen on valinnut tosi moni: 1,5 miljoona suomalaista asuu maalla ja 2,9 on monipaikka-asuja. 95 % Suomen pinta-alasta on maaseutua.
Louhelainen puhui paikallisenergiasta: ihmiset itse tietävät parhaiten, miten omaa yhteisöä pitäisi kehittää.
– Kunnat tarvitsevat kyliään ja täällä Padasjoella se on hienosti oivallettu. Ensi syksynä kylät tulevat saamaan vieraaksi uuden kunnanvaltuuston: se kasvattaa päättäjien ymmärrystä siitä, kunta on kyliensä summa.
Kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tiina Aarto kysyi, miten yleistä on se, että kunta on näin paljon kylien tukena kuin Padasjoella. Louhelaisen mukaan 170 kunnassa on jokin rakenne olemassa kyläyhteistyötä varten, mutta vuorovaikutusta on varmasti muutoinkin.
Kylien rooli kokonaisturvallisuuden ketjussa
Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja aloitti kertomalla olleensa ensi kertaa Padasjoella 1980-luvulla kestävän kehityksen kurssilla. Syksyllä käynnistynyt hanke käynnistää kylien turvallisuustyötä:
– Kunnille varautuminen on lakisääteistä, mutta voidaan kysyä, mikä on paikallisen yhteisön rooli varautumisessa? Mikä on kylien paikka kokonaisturvallisuuden ketjussa? Miten kylillä toimitaan, jos tapahtuu jotakin poikkeuksellista? Kylätoiminta vahvistaa kriisinkestävyyttä jo siinä, miten opimme tuntemaan toinen toisemme ja toimimaan yhdessä.
Kylien kannattaa varautua monenlaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin. Pitkäkestoisesta häiriötilanteesta on tuore kokemus, korona koski koko yhteiskuntaa. Sään ääri-ilmiötkin haastavat. Pihlaja kertoi esimerkin lyhytkestoisesta kriisistä myrskyn jäljiltä, jolloin apua tarjottiin aktiivisemmin kuin sitä kysyttiin. Myös vakavampiin tilanteisiin on viisasta varautua, kun Suomen maantieteellinen sijainti ja maailmanpoliittinen tilanne on mikä on.
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa kylien turvatietoa kyselyllä ja saada kylille turvallisuussuunnitelma. Kylätaloja tai muita yhteisöllisiä tiloja voidaan käyttää paikallisina kriisikeskuksina. Metsästäjien käyttämät radiopuhelimet on jo jossakin päin maata valjastettu kyläradioiksi, jotka turvaavat kahdensuuntaisen tiedonvälityksen sähköttömyydenkin aikana.
– Kylissä on tärkeää olla paikka, jonne kyläläiset tietävät kokoontua ja joka voi toimia tarvittaessa evakuointipaikkana tai johtokeskuksena.
Kyläläisten kannattaa keskenään sopia työnjaosta osaamisensa mukaisesti ja nimetä eri vastuuhenkilöt sekä kirjata käytettävissä olevat mm. aggregaatit, traktorit, mönkijät ja etsintäkoirat, mutta myös ensiaputaitoiset, haavoittuvassa asemassa olevat vanhukset jne. Pihlajan mukaan yhdessä varautuminen myös keventää huolikuormaa.
– Maalla yhdessä tekemisen merkitys korostuu muutenkin, kun viranomaisten apu voi olla kaukana ja vasteajat pitkiä.
Paikallistuntemus nousi turvallisuussuunnittelussa korkealle: paikalliset asukkaat tuntevat parhaiten oman ympäristönsä ja sen asukkaat. Hankkeessa on koottu listaa siitä, mitä kaikkea kylätalojen varustautumiseen kuuluu.
Turvallisuussuunnitelma on osa kyläsuunnitelmaa
Päijät-Hämeen kyläaktivaattori Tiina Västilä sanoi kyläsuunnitelman olevan vaikuttamisen työkalu, vahva dokumentti kylän yhteisestä tahtotilasta:
– Sillä saadaan suunnitelmalle suuntaa, voidaan kohdentaa resursseja tarkemmin ja pohtia ulkopuolisen rahoituksen tarpeita. Jotta se on toimiva, sen pitää olla yhdessä tehty. Sen ei tarvitse olla mikään toivomuslista, vaan ytimekäs, kylän omanäköinen katsaus tulevaan.
Kyläsuunnitelman kivijalkana on perustiedot kylästä ja sen nykytilasta. Porukalla kirjataan, mitä tavoitteita asetetaan ja millä keinoin niihin edetään. Samalla mietitään mahdollisia kumppaneita ja sitä, otetaanko mukaan jokin teemallinen osio.
– Tähän kohtaan linkittyy kyläturvallisuus aika selkeästi.
Kyläsuunnittelun merkeissä tullaan järjestämään vuoden mittaan kylien yhteisiä ja kunkin kylän omia tilaisuuksia ja työpajoja. Kyselyjä varten Västilällä on valmiit mallilomakkeet.
– Jos te saatte kyselyn kerättyä kylissä, me voimme yhdessä kunnan kanssa analysoida tulokset.
Kylämme.fi –sivustoa kyläaktivaattori suositteli kaikille muillekin kuin Kasiniemelle, joka ainoana Padasjoelta oli jo kirjautunut mukaan. Kaikkea turvallisuustietoa ei kannata laittaa julkisesti nähtäville, vaan tiedottaa tarvittaessa erikseen kylän sisällä.
Kaksi ja puolituntiseksi venyneen istunnon päätteeksi käytiin kierros, jonka mukaan kylät ovat innostuneesti lähdössä mukaan kehittämistyöhön. Useimmilla kylillä ei vielä ole lainkaan kyläsuunnitelmaa ja niilläkin, joilla se on, on päivitystarvetta. Toritun edustaja mietti, missä kulkevat kylän rajat, kellosalmelaiset miettivät, miten saada mökkiläiset aktivoitua. Virmailan turvallisuuspäällikkö Mauri Makkonen kulkee aina moottorisaha takakontissa valmiina sahaamaan tielle kaatuneita puita:
– Mikäs meillä on ollessa, talot on puulämmitteisiä, pakastimet täynnä luonnonantimia, järvessä kaloja ja hyvät lähteet ja kaivot.
Kylien ja kunnan seuraava kokoontuminen on kuukauden kuluttua. Kysely toteutetaan yhtäaikaisesti vielä tänä keväänä yhteistyössä Padasjoen Sanomien kanssa.