Helsinkiläisen Heli Nelimarkan o.s. Pihamaa, sukujuuret ovat syvällä Etelä-Päijänteen maaperässä. Sukupuun alkupäästä 1500-luvulta löytyy peräti kolme hakkapeliittaa: Heikki Pietarinpoika Virmaila, Pietari Olavinpoika Kurki ja Lindved Markuksenpoika Eskola.
Jotta suvun tarinat eivät katoaisi, Nelimarkka halusi tallentaa sukujen tarinat lapsilleen, lapsenlapsilleen ja vielä syntymättömille sukupolville. Pihamaan kronikka -kirja toimii siis uutena suvun yhteismuistina.
Vuosisatojen aikana Suomessa on ollut aiemminkin vaikeita aikoja, mutta niistä on selvitty, kun tahtotilana on ollut selvitä. Kirjoittaja halusi antaa nykypolville myös perspektiiviä ja auttaa heitä ymmärtämään, että aina on toivoa ja mahdollisuuksia.
Sukukronikka on diplomi-insinöörin ensimmäinen kirja, jos ei diplomityötä lasketa mukaan. Kannessa komeilee Jukka Raution ottama ilmakuva Kelventeestä, jonka ympärillä liplattaa kirkasvetinen, syvänsininen Päijänne.
– Etelä-Päijänteen rantamaisemat ovat mielimaisemaani. Voin sujahtaa sinne mielikuvaretkillä ja nauttia hetken Päijänteen sinisyydestä. Automatkoilla en voi ohittaa näitä maisemia ilman ihailua.
Nelimarkan sukujohdon lähtöpiste on Padasjoki ja oli vähällä, ettei hän syntynyt padasjokelaiseksi.
– Oli läheltä piti -tilanne: mummi halusi ostaa maatilan Padasjoelta ja kävi täällä lukuisissa huutokaupoissa. Lapsuudenkotini sijaitsee kuitenkin Padasjokea vastapäätä itäpuolella Päijännettä, kun pihalta katsoo länteen, näkee Padasjoen linkkimaston.
Hinttolansaari on Pihamaan kronikassa suvun solmukohta.
– Paitsi maantieteellisesti, myös geeneilleni, joille löytyy sinne useita juontoja. Padasjoen 1500-luvun Wirmailan ratsumiehet omistivat Hinttolaa, samoin Rapalan Pietari-kirjuri, joka omisti sen jo ennen Tandefelttejä. Hakkapeliitan poika Yrjö Yrjönpoika Kurki osti tilan, ja jakoi sen pojilleen Juholle ja Martille, jotka ovat isoisoisiäni. Samasta sisarusparvesta Anna, Juhon ja Martin sisarpuoli, on myös isoäitini esiäiti. Tämä Virmailan ja Kurjen sukujen kietoutuminen antaa minulle vahvat päijäthämäläiset juuret. Hinttolansaaresta saa alkunsa Isorannan suvun vahva sukutarina, joka etenee Etelä-Sysmään ja jatkuu Pihamaan sukutilan tarinana.
Äidin peruja kaappi täynnä historiaa
– Oma äitini oli kiinnostunut historiasta, kirjoitti juttuja muistiin ja puhui suvun historiasta paljon. Äidiltä opin ajatusmallin, jonka mukaan on hyvä laittaa muistiin kokemiaan asioita. Hyvänä apuna kirjan kasaamisessa on ollut Pihamaan sukutilan isäntä, veljeni Seppo Pihamaa, joka muistaa hyvin suvun tarinat ja jolta löytyy myös paikallistuntemusta. Minusta tuntui tärkeältä, että teen suvun muistoista nimenomaan kirjan, sillä painettu kirja on hyvä käyttöliittymä. Se toimii hyvin sisällä ja ulkona, eikä tarvita kuin vähän valoa ja rillit.
Heli Nelimarkka kertoo, että hän ei ole sukututkija; hän on kirjoittanut ylös muiden muistamia ja tutkimia asioita. Äidin perintönä hänelle jäi paljon mappeja, joihin oli talletettu sukuasioita.
– Perhe muistutteli välillä, että tuokin kaappi on täynnä vanhoja papereita, joten minun piti alkaa miettiä, mitä niillä tehdään. Niinpä kaapista tuli ulos –kirja.
Kun materiaalia oli paljon, vaatii taustatyö paljon lukemista ja asioiden hauduttamista.
– Varsinaisen kirjoitustyön tein kahden viime vuoden aikana.
Paitsi Pihamaan suvun historiasta, kirja tietysti kertoo samalla myös Suomen historiasta ja sen eri aikakausista. Kun olimme Ruotsin vallan alaisia, säätyjaot olivat vahvat eikä talollisilla ollut pääsyä kouluihin. Vasta 1890-luvulla tuli koululaitos maaseudulle. Jo ennen sotaa tapahtui valtava kehitys, jolloin Suomi muun muassa sähköistettiin.
– Sotien jälkeen otimme 30 vuodessa Euroopan kiinni kehityksessä. Köyhyys lähti töitä tekemällä. Oman sukuni Pihamaan kahdeksanhenkinen sisarusparvi oli rakentamassa tätä hyvinvointiyhteiskuntaa. Onneksi he ehtivät nähdä työnsä lopputuloksen.
Nelimarkka pitää tärkeänä, että kirja tehtiin juuri Padasjoella. Kiinnostuneet voivat kysellä Padasjoen Kirjapainossa painettua sukukronikkaa Padasjoen Sanomien toimituksesta, jossa on muutama kirja myytävänä. Noudettaessa kirjan voi maksaa vain käteisellä (45€).