Työllisyyspalvelujen uudistus oli yrittäjien iltapalatilaisuuden aiheena torstaina 21.11. Modetissa. Kyseessä ei ole mikään vähäpätöinen pala purtavaksi, vaan se tulee vaikuttamaan suuresti työllisyydenhoitoon Padasjoellakin.
Kunnan kehityspäällikkö Petri Jalkanen totesi pitkien etäisyyksien kuntien kuten Padasjoen hyötyvän uudistuksesta eniten. Jatkossa nimittäin työllisyysviranomainen tulee kuntiin, eikä työttömän tarvitse matkustaa Lahteen. Padasjoella työttömyysasioiden hoito jatkuu Padaspaletilla Taulun teollisuusalueella, jonne myös työllisyysalueen viranhaltija tulee aina tarvittaessa tapaamaan työttömiä.
– Kuviohan muuttuu aivan täysin, ja mikä parasta Padasjoen kannalta, parempaan suuntaan. Palvelut tulee lähemmäs. Pieni huoli on toki sakkomaksujen kohoamisesta.
Päijät-Hämeen uuden työllisyysalueen kehittäjäkoordinaattori Simo Söderholm oli ajellut läpi tuulen ja tuiskun kertomaan uudistuksesta tarkemmin. Sen tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta ja saatavuutta.
– Käytännössä TE-toimisto, joka on valtion konttori, lakkaa vuodenvaihteessa olemasta. Työntekijät siirtyy vanhoina työntekijöinä työllisyysalueiden palvelukseen ja noin 100 työtehtävää, joiden arvo on noin 700 miljoonaa, siirtyy valtiolta kunnille. Valtiolle jää joitakin ohjaavia ja valvonnallisia tehtäviä.
Keväällä vahvistettiin Suomeen 45 työllisyysaluetta 15 alueellisen TE-toimiston tilalle. Hämeen TE-toimisto on operoinut sekä Kanta- että Päijät-Hämeen alueella: tammikuussa Päijät-Hämeessä aloittaa kaksi työvoimaviranomaista, Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen työllisyysalue, jonka vastuukuntana toimii Hollola. 70 työntekijän maakunnallinen työllisyysalue on jaettu kolmeen koolmekuntaiseen osaan, joista Padasjoki kuuluu Asikkalan kanssa Hollolan aluetoimiston alaisuuteen, Orimattilan aluetoimistossa ovat Kärkölä ja Iitti, Heinolan aluetoimistossa Sysmä ja Hartola.
– Koko valmisteluprosessin ajan on tehty tiivistä yhteistyötä Lahden kanssa ja voimia yhdistetään jatkossakin.
Rahoitus mullistuu
Söderholm muistutti, että kyseessä ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus. Myös 60 vuotta vanha rahoitusmalli mullistuu kertaheitolla. Nimikkeenä on kannustava rahoitusmalli, mikä merkitsee sitä, että kunnat joutuvat aiempaa nopeammin maksumiehiksi ja sakkoprosentti sen kuin nousee työttömyysjakson pidentyessä. Tällä hetkellä Padasjoen kunta maksaa ns. sakkomaksuja 30 työttömästä. Malli rankaisee pitkäaikaistyöttömyydestä:
– Kun nyt kuntien maksuosuus alkaa työmarkkinatuen osalta 300 päivän kohdalla, on uusi rajapyykki 100 päivää. Toki prosentti on siinä kohtaa vasta 10, mutta nousee porrastetusti niin, että lopulta työttömästä kunta maksaa puolet.
Lisää raippaa kunnille on tulossa siinä, ettei maksuvelvollisuus enää katkea työttömän aktivoiduttua työkokeilun tai koulutuksen takia. Tämä johtaa siihen, että entistä harvemmat pääsevät jatkossa aktivointitoimien piiriin.
Keväällä jo poistui osa-aikatyön suojaosa eli siihen asti työtön sai tienata 300 euroa kuussa ilman, että työttömyysetuudet pienenivät. Yrittäjille päin se näkyy siinä, ettei keikkahommiin enää meinaa löytyä tekijöitä. Palkkatukityönkin ehdot kiristyivät syyskuussa.
Heti vuoden vaihduttua, torstaina ja perjantaina 2. ja 3.1. pääasiallinen asiointi tapahtuu työmarkkinatorin kautta, mutta kiiretapauksia varten on päivystys Hollolan aluetoimistolla. Koko henkilöstö otetaan aluksi kokoon Hollolassa, jossa jaetaan läppärit ja kännykät sekä varmistetaan että ohjelmistot toimii. Kotisivut aukeavat vielä marraskuun aikana ja sieltä kannattaa käydä tallentamassa aluetoimiston puhelinnumero ja sähköpostiosoitteet.
Sakkolistan kimppuun työkyvyn arvioinnilla
Padasjoen työllisyyskoordinaattorina aloittaa tammikuussa Saija Kolulahti Padaspaletista. Työt eivät työllisyydenhoidon osalta juurikaan muutu, mutta muita muutoksia on toki tulossa; ne tarkentuvat vasta ensi vuoden puolella. Työnantajana toimii ensi vuodesta alkaen pelkästään kunta, kun nyt Hyvinvointialue on maksanut palkasta puolet.
– Kauhuskenaariota kiivaasti kohoavista sakkomaksuista pyritään torppaamaan työkyvyn arviointimallilla, jonka avulla saadaan seulottua systeemistä ne, joiden työkyky on vähintäänkin alentunut, kertoi Kolulahti.
– Nyt, kun meillä on työkalut ja päästään vastinparimallilla työskentelemään työllisyysalueen virkailijan kanssa, päästään kiinni työtä vaille jääneisiin päivästä nolla. Tähän asti ollaan jouduttu odottamaan tietoja siihen 300 päivään.
Kolulahti kehotti yrittäjiä ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Apua saa koulutusten, oppisopimusten, työkokeilujen ja palkkatukitöiden järjestämiseen, mutta myös silloin kannattaa olla yhteyksissä jos on huolissaan työvoiman pysyvyydestä, riittävyydestä tai vaikkapa työntekijöiden jaksamisesta. Ja toisin päin, työtä etsivä saa työpaikkojen esittelyä ja apua osaamisensa ja työkykynsä tukemiseen.
– Aina kannattaa soittaa. Puhelinnumeron pitäisi säilyä samana.