Päijänteen Linnasaari on ainoana padasjokelaiskohteena Museoviraston tuoreessa listauksessa, jonne on koottu valtakunnallisesti merkittävimmät arkeologiset kohteet. Merkittäviksi valittuja kohteita on koko maassa yhteensä 1391.
– Todennäköisesti rautakauden lopulle tai keskiajalle ajoittuva muinaislinna sijaitsee Päijänteen keskiosissa jylhällä kalliosaarella. Jyrkkäreunaisen kallion päälle rakennetusta varustuksesta on jäljellä vain muutamin kohdin havaittavat matalat vallien kiviperustukset. Kohteesta ei ole tehty ajoittavia löytöjä, todetaan kohdekuvauksessa.
– Muinaislinna sijaitsee Virmailansaaren koillispuolella olevan Linnasaaren Västinginlahden pohjois- ja koillispuoleisella niemellä, kallioisella Västinginvuorella eli Linnamäellä. Rinteet ovat jyrkät, ja niiden loivimmilla kohdilla idässä on näkyvillä puolustusvarustuksista matalaa kivivallia. Selvimmät vallinjäänteet ovat kuitenkin vuoren korkeimman kohdan länsipuolella.
Valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten joukkoon muinaislinna kuuluu ennen kaikkea harvinaisen sijaintinsa takia. Sen lisäksi, että linna on saaressa, arvokkaaksi sen tekee myös sen topografia eli pinnanmuoto ja hyvin säilyneet varustusten jäännökset.
Koska muinaislinnalla ei ole tehty kaivaustutkimuksia, sen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta Museovirasto arvioi sen liittyvän Hämeen myöhäisrautakautiseen ja varhaiskeskiaikaiseen asutushistoriaan kuten muutkin muinaislinnat.
Virkistysalueen ja muinaislinnan jyrkänteen rajalla ollut vanha kuparinen muinaisjäännöskyltti on mahdollisesti hävitetty. Ylempänä, vallikiveyksessä on ollut toinen rauhoituskyltti.
Saaressa hyvin säilynyt linnavuori on sijainniltaan harvinainen ja poikkeuksellisen näyttävä.
Padasjoen maisemaansa hallitseva muinaislinna onkin kulttuurihistoriallisesti hyvin merkittävä.
VARK-kohteet on valittu niin, että ne muodostavat ajallisesti, alueellisesti ja muinaisjäännöstyypeittäin kattavan kuvan maamme arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Vanhimmat kohteet ajoittuvat jääkauden lopulle yli 10 000 vuoden taakse, ja nuorimmat ovat viime vuosisadan alkukymmeniltä. Kohteissa on mm. erityyppisiä ja -ikäisiä asuinpaikkoja, hautapaikkoja, teollisuuskohteita, työn tekemiseen liittyviä paikkoja, uskonnolliseen elämään liittyviä paikkoja sekä kulkuväyliä ja puolustusvarustuksia.
Hanke kattoi koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaata. VARK-inventointi toteutettiin yhteistyössä alueellisten vastuumuseoiden ja Metsähallituksen kanssa. Ohjausryhmässä olivat mukana myös Kuntaliitto, Helsingin yliopisto, Suomen arkeologinen seura sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö.
Inventoinnin aikana vuosina 2018–2023 arvioitiin yhteensä 4785 arkeologista kohdetta, jotka valikoitiin aiempien arvotusten perusteella maamme kaikkiaan noin 60 000 arkeologisen kohteen joukosta. Niistä 1391 todettiin valtakunnallisesti merkittäviksi. Kohteet sijaitsevat 1010:lla yhdestä tai useammasta arkeologisesta kohteesta muodostetulla VARK-alueella.
VARK-alueet ovat melko pienialaisia: keskimääräinen koko on hiukan yli hehtaarin. Kaikkien alueiden yhteenlaskettu pinta ala on vain 8215 hehtaaria. 94 prosenttia VARK-alueiden alasta on jo entuudestaan muinaismuistolain rauhoittamaa aluetta.
VARK-inventointi on tarkoitettu otettavaksi huomioon eri kaavatasoilla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Monet varsinkin vanhimmista VARK-alueista sijaitsevat nykyisen ihmistoiminnan kannalta vähemmän keskeisillä alueilla, useimmiten metsissä.
Kaikki muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia.