Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen vaaleissa on 32 ehdokasta, kun paikkoja valtuustoon on tarjolla 25. Esittelemme kaikki kolme padasjokelaisehdokasta. Äänestysaika on 6.–27.11.
52-vuotias maa- ja metsätilallinen Päivi Hoimela tavoittelee paikkaa toiselle valtuustokaudelle. Koulutukseltaan hän on agrologi ja kartoittaja; työskentelee Maanmittauslaitoksella hakemuskäsittelijänä lainhuutojen, kiinnitysten ja erityisten oikeuksien parissa.
Metsänomistajaksi hän tuli 14 vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen myötä. Nyystölässä sijaitsevan kotitilan metsistä pääosa on normaalia talousmetsää. Muutama metsäkuvio on ympäristötukisopimuksen piirissä, sillä niissä on metsälain tärkeitä elinympäristöjä sekä luontokohteita. Nämä kuviot jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle. Lisäksi talouskeskuksen läheisyydessä on noin 10 ha perinnebiotooppialue, jossa on hakamaata, ketoa sekä puustoisempaa metsäaluetta. Alueella laiduntaa kesäisin nautoja, joita on tullut parilta eri kotieläintilalta. Laidunnuksella saadaan mm. estettyä alueen pusikoituminen. Heinäkasvien lisäksi naudoille kelpaa puiden ja pensaiden lehdet.
– Olenkin joskus naureskellut, että noista naudoista tulee esim. leppäaromilla maistettua lihaa, kun parturoivat nuoria leppäpuskia. Metsään on myös muodostunut vuosien saatossa kivoja polkuja, sillä naudat suosivat samoja kulkureittejä. Vapaa-aikana tuleekin liikuttua paljon metsässä, joko retkeilemässä tai muuten vaan luontoa tarkkailemassa tai marjastamassa. Oma laavu on tärkeä rauhoittumis- ja stressinehkäisypaikka.
Keväisin Hoimelan löytää usein joko Nyystölänlahden lintutornilta tai Verhon peltoaukealta lintujen kevätmuuttoa seuraamassa.
– Jos en ole metsässä tai linturetkellä, olen luultavasti jotakin liikuntalajia kuten vesijumppaa tai kirkkovenesoutua harrastamassa. Kyläyhdistystoiminta vie myös osan vapaa-ajasta. Olen myös koejäsenenä oman kylän metsästysseurassa eli Nyystölän Eräveikoissa. Hirvijahtiin en ole toistaiseksi lähtenyt, ainoastaan pienimuotoisesti talkoohommiin olen osallistunut.
Kulunut valtuustokausi meni nopeasti.
– Korona-aika toi mukaan myös muutaman Teams-kokouksen ja tämä taas haittasi näin uutena tulokkaana tutustumista muihin valtuutettuihin. Vapaa keskustelu, mikä on monesti parasta antia, jäi vähiin näissä kokouksissa. Valtuustokausi toi kuitenkin monia uusia, samanhenkisiä, metsästä kiinnostuneita tuttavuuksia. On ollut mukava vaihtaa ajatuksia metsäasioista ja monesti olen saanutkin vanhemmilta konkareilta jotakin uutta oppia.
Maatalousyrittäjä Juha Lahtinen on 61-vuotias virmailalainen. Hän on ollut MHY:n valtuustossa jo 12 vuoden ajan. Pelkkä valtuustotyöskentely ei hirveästi työllistä, kevät- ja syyskokousten lisäksi on satunnaisia koulutuksia ja muita tilaisuuksia.
– MHY:n tärkeimpänä tehtävänä pidän erilaisten metsänomistajien edunvalvontaa ja neuvontaa. Padasjoki on metsävaltainen pitäjä, jossa on paljon etämetsänomistajia. Monen perikunnan pienemmät metsälöt ovat saattaneet jäädä kokonaan unohduksiin.
Hallituksen kuuluva Jussi Salonen on kohta viisikymppinen maaseutuyrittäjä metsänhoitoyhdistyksen pohjoisimmalta laidalta Kasiniemestä.
Evon metsäopiston ja Asikkalan maaseutuoppilaitoksen käynyt mies ansaitsee elantonsa metsätöillä. Lisäksi hän työllistää toisen paikkakuntalaisen.
Toiminimellä urakoiva Salonen kaataa, raivaa ja istuttaa puita, ja tarvittaessa myös ajaa puunrungot pienellä metsänpohjaa säästävällä ajokoneellaan.
Salonen hanslankareineen tunnetaan erikoiskohteiden erikoismiehinä. He hoitavat vaikeatkin kohteet ammattitaidolla ja mainoslauseena onkin ollut ”Kyllähän se meiltä käy, vaan laittaispa siihen oudon”.
– Olen metsienmies keskeltä metsää. Metsät, puut ja maisemat ovat mielessä töissä ja vapaalla.
Salonen kuuluu Riistanhoitoyhdistyksenkin hallitukseen ja harrastaa metsästystä.
– Hirvikannan kohtuullisena pitäminen vaikuttaa myös metsien monimuotoisuuteen.
Urheilullisella maatilanomistajalla on itselläkin metsää, joten hän osaa ajatella asioita myös omistajan näkökannalta. Lisäksi Salonen on toiminut Longan yhteismetsien toimitsijana useita vuosia. Hän pitää tärkeänä metsänhoitoa omistajien valitsemalla tavalla ja puunkäytön jatkuvuutta.
– Tällä hetkellä tapetilla ovat ennallistamisasetukset ja maanomistajien yksityisyyden suoja-asiat. MHY:n toiminta ja tarpeellisuus on tullut selväksi näinä vuosina, kun olen ollut mukana hallinnossa. Ja vielä on intoa ja ajatuksia jatkaa!
