Kunnan talousarvio on siinä vaiheessa, että tiistaina 29.10. maistiaisia tarjoiltiin medialle ja keskiviikkona koko pumaska lähti kunnanhallituksen tarkasteltavaksi. Kunnanjohtajalla oli esittää aivan uusi talousarviopohja, joka visuaalisuutensa puolestakin kertoo strategialla johtamisesta. Suurin epävarmuustekijä ei ole perinteiseen tapaan verotulot tai valtionosuudet, vaan TE-resurssit.
Talousarvioinfo alkoi strategiadialla, jolla kunnanjohtaja nykyään avaa tilaisuuden kuin tilaisuuden. Kesäkuun valtuustossa hyväksytty uusi kuntastrategia kiteytyy visioon ”Muutakin kuin Mummola” ja taloussuunnittelua tehdään strategian pohjalta.
– Tämä on opettelua meille budjetin valmistelijoille, mutta ennen kaikkea iso opettelu sille porukalle, joka asioista päättää eli luottamushenkilöille, totesi Juha Rehula.
– Valmistelijoille kiitos, on pysytty erittäin hyvin annetuissa raameissa. Käytännössä ainoa muutos, jonka kunnanjohtaja teki lautakuntien esityksiin, oli yksityistieavustusten maksaminen jatkossakin. Rakennus- ja ympäristölautakuntahan esitti, että tieavustus lopetettaisiin.
Kärkihankerahoituksen piiriin kuuluu mm. – välityömarkkinoiden luominen – veneilytutkinnot – kylien tukeminen – sataman matkailuinfosta kulttuuri-infoksi.
Ylijäämää 75 000
Kunnanjohtajalla on esittää 75 000 euroa ylijäämäinen talousarvio. Verotulot ovat 6,4 miljoonaa euroa, josta 4,1 tuloveroa ja kiinteistöveroa 1,8. Valtionosuudet on arvioitu 1,8, toimintatuotot 2,1 ja rahoitustuotot 0,3 miljoonaksi. Toimintatuottojen merkittävä aleneminen selittyy ennen kaikkea sillä, että kunta ei enää myy kaukolämpöä eikä laskuta jätevedestä.
Taseen ylijäämä (8,9 milj.) on Padasjoella eniten koko maakunnassa asukasta kohden mitattuna.
Talousarvioesityksen mukaan kunnalla on velkaa ensi vuonna 4,5 miljoonaa. Lainakanta ei nouse, mutta asukasmäärän vähenemisen vuoksi lainaa per asukas on nykyistä enemmän. Korkokuluja kertyy 90 000 euroa.
Tuloveroprosentti pysyy 8,4:ssä. Toimintakulut ovat tipahtaneet alle kymmenen miljoonan 9,7 miljoonaan, joka jakaantuu kolmeen toimialaan niin, että sivistystoimi käyttää noin puolet ja toinen puolikas jakaantuu lähes tasan hallinnon ja teknisen toimen kesken. Toimintakuluista 5,5 miljoonaa on henkilöstömenoja.
– Hallinnon kuluja nostaa se, että jatkossa siihen sisältyy elinkeinotoimi.
Miljoonajahdissa 290 000 jo karsittu
Budjettityön kulmakiviksi Rehula nosti tulevaisuuden tekemisen sekä Kuntaliiton hyvin arvioimat verotulot ja valtionosuudet. Enni Idiä siteeraten kunnanjohtaja oli listannut ”yhleksän kanttia”, joista näkyvillä oli jo infotilaisuudessa uusi visuaalinen ilme, sataman ilmakuva diojen taustoilla ja Experience nothing –logoilla varustettuna.
– Kykenemme ylläpitämään vakaata talouden perustaa edelleen ja pystymme panostamaan niin aineellisiin kuin aineettomiinkin asioihin, vaikka olemassa on miljoonan euron sopeuttamispaine. Siitä talousarviossa on sisällä 290 000, josta 150 000 henkilöstömenojen ja satatuhatta toimintamenojen leikkaamisena sekä 40 000 maksutulojen lisäyksenä. Henkilöstösäästö tulee virkajärjestelystä, jossa rehtorin virka ja sivistysjohtajan virka yhdistetään, siivous- ja keittiötoimen yhdistämisestä sekä noin puolet palkkalaskemien tarkistamisesta.
Miljoonajahtiin pakotti mm. puunmyyntitulojen pysyvä väheneminen: metsätaloussuunnitelma mahdollistaa jatkossa 250–280 tuhannen euron puukaupat vuosittain. Lisäksi Hyvinvointialue tulee vetäytymään osasta nykyisin vuokraamistaan tiloista; tästä neuvotellaan edelleen eikä tietoa vielä ole summista tai aikatauluista. Arvio valtionosuuksien vähenemisestä on 200 000 euroa ja sen verran tulee TE–uudistus Rehulan arvion mukaan maksamaan Padasjoelle.
Liikennevalomalli käyttöön seurannassa
Strategian kärkihankkeisiin varataan ensi vuonna 200 000 euroa ja toteutustavoitteita tullaan seuraamaan liikennevalomallilla. Keskeisten päätösten toimeenpanoista esimerkkinä oli satama, jonka tulevaisuussuunnitelma tehdään vuosina 2025–26. Asumispoliittisen ohjelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluttua.
– Top kolmessa on Padasjoen vireät kylät, joille ensi vuonna haemme uusia toimintamalleja kunnan palvelujen viemiseksi kylille.
Kertaluontoinen kuluerä on 25 000 euron varaaminen valtuustokauden aloituskoulutuksiin. Kevään kuntavaaleissa valitut uudet luottamushenkilöt tulevat saamaan perusteellisen evästyksen nelivuotiskaudelleen.
Suurimmaksi epävarmuustekijäksi Rehula nimesi TE–uudistuksen, jonka kuntarahoituksesta ei ole täyttä varmuutta. Padasjoki joka tapauksessa resurssoi siihen, että kunnan osallisuus työmarkkinatuen maksatukseen olisi mahdollisimman pientä.
Investointien taso pompahti puoli miljoonaa
Investointien taso on Padasjoella ollut pitkään budjettivaiheessa noin kahden miljoonan euron tasolla. Yksi viesti tulevaisuushakuisuudesta on se, että kunnanjohtajan esityksessä ensi vuoden investointirahat ovat 2,5 miljoonaa euroa.
– Se pitää sisällään 500 000 euroa maanostoa, joka on osaltaan myös varautumista. Kunta on kiinnostunut ostamaan maata erityisesti Taulun risteyksen alueelta. Kunnan tonttivaranto on käytännössä olematon.
Rehula viittasi maanoston yhteydessä siihen, että Padasjoella on meneillään neljä uusiutuvan energian hanketta.
Kunnanjohtaja toisti viimevuotisen temppunsa eli venytti reilusti budjettia investointien kohdalla. Tekninen lautakunta esitti Mainiemi–Kullasvuoren alueelle 420 000 euron investointeja, mutta kunnanjohtajan esityksessä luku on 550 000 euroa, josta sataman edelleenkehittämiseen puoli miljoonaa. Mainiemen suunnalla ympäristöä siistitään ja valaistaan.
Pian ei enää rinnakkaisluokkia
Uusi koulu –hankkeeseen Rehula on laittamassa 220 000 ensi vuonna. Koulu on tällä hetkellä yhtenäinen vain nimellisesti, mutta tarkoitus on saada kaikki luokka-asteet saman katon alle. Vuonna 2026 Padasjoen luokista tulee kokonaan yksisarjaisia.
Merkittävimpiä rakenteellisia muutoksia talousarviossa on kaukolämpö- ja viemärilaitostoiminnan siirtyminen kunnan taseyksiköistä yhtiöiksi. Varautumiseen varaudutaan sadallatuhannella: kunta pyritään pitämään toimintakuntoisena kaikissa olosuhteissa.
Lautakunnan tyrmäämää saunaa kokoustiloineen satamaan ei sisälly kunnanjohtajankaan budjettiin kuten ei myöskään uutta varastorakennusta matkailun käyttöön. Kullasvuoren latupohjia parannellaan ja yleisurheilukentälle tulee uusi korkeushyppypatja, pituushyppypaikka ja kuularingin alusta.
Korona pisti Padasjoen talouden kuntoon. Juuri ennen vuotta 2020 kunta oli tehnyt useamman vuoden alijäämää, eli vuosikate ei ole riittänyt poistoihin.
Tilinpäätökseen plussaa noin 670 000
Tulevaisuuteen on hyvä tähystellä sikälikin, että vuoden 2024 tilinpäätöksestä on tulossa reilusti ennakoitua parempi. Juhannuksen jälkeen tehty ennuste näytti 170 000 ylijäämää, mutta lopputulema on moninkertainen:
– Tulemme tekemään merkittävästi paremman tilinpäätöksen kuin talousarvion tekovaiheessa arvioitiin. Puu on nyt hinnoissaan: kun budjetissa oli 420 000, todellisuus tulee olemaan 670 000 euroa. Lisäksi tälle vuodelle on tullut ennakoimattomia vuokratuloja, kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä on tullut tuloja ja toivon mukaan pian viemäristäkin.