Koulurakennuksen hintalappu 4,8 miljoonaa, päiväkodin 1,26 milj. ja liikuntahallin 4 milj.
Padasjokelaisilla oli mahdollisuus kuulla kouluhankkeen etenemisprosessista torstaina 17.10. Kuntalassa. Ensi kuussa kokoontuva valtuusto päättää, myönnetäänkö uuden koulun suunnitteluun 200 000 euroa. Jos suunnittelu toteutetaan, uusi valtuusto päättää vuoden päästä, lähteekö kunta toteuttamaan historiansa suurinta yksittäistä investointia. Mikäli valtuusto näyttää vihreää valoa, rakentaminen aloitetaan kesällä 2026 ja uuden koulun olisi määrä olla valmis kesällä 2028.
Kaikille avoimessa koulukeskustelutilaisuudessa kunnanjohtaja Juha Rehula muistutti alustuksessaan, että kunnanvaltuusto on hyväksynyt kesäkuun kokouksessa kunnalle strategian, jonka visio on Muutakin kuin mummola. Kohti visiota mennään kahdeksan kärkihankkeen avulla.
– Miksi uusi koulu? Nykyiset koulurakennukset ovat tietyn ikäisiä. Niitä on kunnostettu sadoilla tuhansilla euroilla viimeisten vuosien aikana, paitsi tänä vuonna ei Pappilanmäen koulun ovia ja ikkunoita remontoitu.
Padasjoella asuu tulevaisuudessakin perheitä, joilla on lapsia.
– Mutta lasten määrä ei välttämättä ole se, mikä vanhoina hyvinä aikoina on ollut. Olemme matkalla kohti tilannetta, jossa meillä on vain yksisarjaisia luokkia.
Jotta Padasjoen lukio voisi jatkossakin olla maan 10 parhaan joukossa pienten lukioiden sarjassa, vaatii se osaavia opettajia.
Rehula muistutti, että kyse on myös valtuuston yksimielisesti hyväksymän strategian toimeenpanosta.
– Tässä puhutaan kokoluokaltaan Padasjoen kunnan historian suurimmasta yksittäisestä investoinnista. Kunnan talous on siinä kunnossa, että vaikka ottaisimmme sen kaikkein eniten euroja edellyttävän ratkaisun, emme silti pääsisi velkamäärässä per kuntalainen vielä edes valtakunnan keskiarvoon. Ja onhan tämä sekä veto- että pitovoimatekijä.
Lukion tulevaisuus on Rehulan mukaan isosti kiinni poliittisesta päätöksestä.
– Näyttää siltä, että toisen asteen koulutusuudistus toteutetaan koulutuksen rahoitusuudistuksen kautta. Ja jos pienten lukioiden ekstraeurot valtionosuuksissa poistuvat, niin se ainakin vähän hankaloittaa lukion ylläpitämistä.
Kunnan talouteen vaikuttaa tietysti se, missä laajuudessa ja millä aikataululla hanke toteutetaan; onko rakennuksessa pelkkä koulu vai onko siinä mukana varhaiskasvatuksen tilat ja myös liikuntatiloja.
– Vai rakennetaanko rakennus, jossa on muitakin kunnan palveluja.
Lapsimäärä laskenut
Pitäjässä syntyy tänä vuonna kahdeksan lasta, viime vuonna syntyi 14.
– FCG, joka tekee valtakunnallisesti niin talouden kuin huoltosuhteen ennusteita, ennustaa että vuonna 2030 Padasjoella alle 15-vuotiaita lapsia on 194. Vuonna 2010 luku on ollut 433 ja viime vuonna 249.
Kunnanjohtaja myönsi, että on vaikeaa olla optimisti nykyisessä syntyvyystilanteessa. Muuttoliikekään ei välttämättä tuo toivottuja kouluikäisiä.
Ensimmäinen päätös kouluasiassa tapahtuu marraskuussa, jolloin valtuuston kokouksessa päätetään ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma. Tekninen lautakunta on esittänyt valtuustolle 200 000 euron suuruista suunnittelumäärärahaa.
– Uusi valtuusto tekee sitten vuoden päästä marraskuussa päätöksen siitä, lähdetäänkö tähän savottaan vai ei.
Sisäilmaongelmat selätettiin
Yleisöstä kuultiin uutta koulua puoltava puheenvuoro:
– Jossain vaiheessa puhuttiin paljon koulujen sisäilmasta ja koulujen kuntoa kyseenalaistettiin. On tosi hienoa, että hanketta oikeasti viedään eteenpäin ja sitä halutaan selvittää kunnolla. Kyllä tämä positiivisesti nostaa Padasjokea esille.
Tekninen johtaja Jouni Turunen totesi, että tällä hetkellä koulut ovat toimintakykyisiä ja suhteellisen terveessä kunnossa, lukuun ottamatta Pappilanmäen alakertaa.
– Se on remontoitu ja alakertaa on suljettu niin, että haitta-aineita ei pääse sisäilmaan.
Yleisöstä kyseltiin myös, mihin lapsiperheet täällä voisivat muuttaa:
– Kunnan vuokra-asunnot on olleet vuosikymmeniä huonossa kunnossa ja niitä puretaan pois. Mistä me saadaan sitä työvoimaa tänne perheineen tulemaan, kun ei täältä kukaan osta näitä kiinteistöjä mitä on myynnissä, kun niillä ei pankkien näkökannalta ole minkäänlaista vakuutta.
Kunnanjohtaja lupasi, että asuntoasia on ensi vuonna agendalla.
Yhtenäiskoulun rehtori ja vs. sivistystoimenjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä kertoi, että nykytilanteessa varhaiskasvatusta toteutetaan viidessä eri paikassa.
– Tällä tavoin henkilöstöä ei voi käyttää optimaalisesti ja siinä aiheutuu myös ruoanvalmistukseen ja kuljetukseen liittyviä ongelmia.
Kullasvuoren koululta puuttuu oppilashuollon tila.
– Lisäksi koen rehtorina koko ajan huonoa omatuntoa siitä, että olen jatkuvasti väärässä paikassa. Kaksi koulua aiheuttaa lisäksi sen, että myös koulusihteeri, kuraattori ja ohjaajat ovat usein väärässä paikassa. Siirtymiset koululta toiselle vie aikaa ja vaikuttaa lukujärjestykseen.
– Opettajaresurssi pitää pystyä käyttämään maksimaalisen hyvin hyödyksi. Opetushenkilökunnan käyttö tulee mahdollistaa kaikilla kouluasteilla, silloin on kätevää jos ollaan saman katon alla tai välittömässä läheisyydessä. Yläkoulu ja lukio ehdottomasti ruokkivat toinen toistaan, koska tällöin aineopettajilla on suurempi mahdollisuus päätoimisen opettajuuteen.
Lukion oppilasmäärää pyritään rehtorin mukaan kasvattamaan houkuttelemalla Padasjoelle muun muassa kansainvälisiä opiskelijoita. Asuntoja opiskelijoille on kaavailtu Visapuiston yhteen asuinrakennukseen.
Ala-Hemmilän mukaan myös liikuntatilat linkittyvät varhaiskasvatukseen ja opetukseen kiinteästi. Kummankaan jo olemassa olevan koulun tilat eivät riitä koko kohderyhmälle.
Rehula muistutti, että koulurakentamiseen valtionosuuksia enää saa.
– Eikä niitä tule näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan, mutta liikuntarakentamiseen on mahdollisuus saada valtion rahaa.
Liikuntahalli erikseen?
Turunen esitteli työryhmän aikaansaannoksia.
Sijaintivaihtoehtoja uudelle koululle oli alunperin useita: mm. 24-tien risteysalue Taululla sekä Pappilanmäen ja Kullasvuoren alue.
– Jossakin vaiheessa keskusteluissa mukana oli sellainen vaihtoehto, että Monitoimitalon viereen rakennettaisiin koulu, jolloin siinä olisi ollut uimahalli, kirjasto ja nuokku lähellä. Sehän on toki yksityismaata, eikä siihen niin vaan ruveta rakentelemaan.
Vahvemmaksi vaihtoehdoksi on sittemmin noussut Kullasvuoren alue.
–Vanha, huonokuntoinen Opistotalo purettaisiin ja sen paikalle rakennettaisiin uusi koulu kahdessa vaiheessa niin, että ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin tilat luokille 1–9 ja lukiolle. Varhaiskasvatus siirtyisi kokonaisuudessaan Kullasvuoren koululle. Se on varsin hyväkuntoinen vielä ja nuorempi kuin Pappilanmäen koulu. Siellä ei tällä hetkellä sisäilmaongelmia ole.
Päiväkotilapsille ja oppilaille tulisi yhteinen nykyaikainen valmistuskeittiö.
Toisessa vaiheessa joskus tulevaisuudessa voitaisiin rakentaa tilat varhaiskasvatukselle uuden koulun yhteen.
Suunnittelu alkaisi käytännössä vuonna 2025 ja rakentamisen aloitus olisi vuonna 2026.
Turunen esitteli rahoitusesimerkin, joka on laskettu 160 oppilaalla.
– Tilaa oppilasta kohden on varattu 10 neliötä eli koulun koko tulisi olemaan 1600 neliötä. Rakennuskustannusarvio on 3000 € per neliö, joten yhteissummaksi tulisi 4,8 miljoonaa euroa. Laina-ajaksi on kaavailtu 20 vuotta ja koroksi maltillinen 2 %. Lyhennys tasaerin 20 vuoden aika olisi 294 00 per vuosi. Investoinnin kokonaishinta korkoineen olisi siis 5,9 miljoonaa. Hinnat ovat verottomia.
Jos mukaan tulisi 420 neliön päiväkoti 60 lapselle, hintaa tulisi lisää 1,26 miljoonaa.
– Jos halutaan lisäksi liikuntahalli, johon saadaan täysimittainen salibandykenttä, niin se on maksaa neljä miljoonaa euroa lisää. Jos rakennetaan erillinen monitoimihalli, on siihen mahdollisuus saada valtiolta 40 % avustus.
Palapelin palat ovat vielä levällään ja asioihin on mahdollisuus vaikuttaa. Seuraavaan yleisötilaisuuteen koitetaankin herätellä mukaan muun muassa enemmän koululaisten vanhempia, nyt heitä oli mukana vain kourallinen.