Kotiseututalon juhlahulinat jatkuivat maanantaina 14.10. maakeskeläissyntyisen Ritva Ykskoivun saapuessa kertomaan Hinttolan saaren ja oman sukunsa tarinaa. Kauppatieteiden tohtori luuli olleensa sukunsa ensimmäinen kaupalliselle alalle lähtenyt, mutta sukututkimuksen myötä isoisän äidin sukuhaarasta löytyi myös kauppiaita.
Ritva Ykskoivun teos, Robert ja Amanda, Hinttolan rusthollarit, julkaistiin viime keväänä. Sukututkimuksen pariin ja kirjan syntyyn vaikuttivat perheen albumeista löytyneet vanhat valokuvat ja ihmisten lausahdukset, jotka vaativat selvitystä.
– Olen käynyt Padasjoella kansakoulun ja Vääksyssä lukion, jonka jälkeen lähdin 18-vuotiaana Turkuun. Sittemmin olen päätynyt asumaan Lahteen. Tutkimuksen pariin minua ajoi muun muassa erään työkaverin tokaisu: ”Olet sitten sukua Hinttolan hurjille”. Tätähän piti lähteä selvittämään.
Ykskoivu on Robertin ja Amandan lapsenlapsenlapsi, ja sukuhaara oli hänelle ennestään täysin tuntematon. Suvusta ei myöskään juuri puhuttu Ykskoivun lapsuudessa ja nuoruudessa.
– Kotona vintillä oli kirjepinkka, jossa oli isoisälle kirjoitettuja kirjeitä vankilasta. Äidiltä kun kysyin asiasta, hän sanoi vain, että ”No, siinä oli jotain viinajuttuja”. Hämmästystä aiheutti myös se, että isoisän veljet Leo ja Leevi olivat kuolleet puolen vuoden välein.
Ykskoivu tutkii sukuaan muun muassa digitaalisen sanomalehtiarkiston sekä kansallisarkiston ja kansalliskirjaston digiaineistojen avulla.
– Kansallisarkiston digitaaliset tietokannat lisääntyvät jatkuvasti. Tietokannoista löytyy tietoa jokaisesta, sillä ihmisiä ei ole arvotettu millään tavalla. Sieltä löytyvät tilojen lohkomisasiakirjat, perukirjat, omaisuusluettelot ja käräjäpöytäkirjat. Kaikista näistä löytyy valtavasti tietoa siitä, millaista elämää aikanaan on eletty.
Varsinainen aarreaitta Ykskoivun mukaan on Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys tietokantoineen. Jäseneksi kannattaa liittyä, sillä jäsenmaksun maksettuaan saa oikeudet käydä katsomassa yhdistyksen kuvatietokantoja. Sieltä löytyvät rippi- ja lastenkirjat, syntyneet, vihityt, kuolleet, muuttaneet sekä pitäjänkokoukset ja tarkistuspöytäkirjat. Lisäksi tutkimuksessa apuna ovat olleet sukututkimusohjelmat MyHeritage ja Geni.
– Lisäksi on ihana Google, sieltä löytää kaiken.
Kun Ykskoivu oli tutkinut 15 vuotta digitaalisia arkistoja ja kaikki tiedonjyvät olivat hänen omassa päässä on sikin sokin, päätti hän ruveta hahmottamaan asioita ja laittamaan niitä paperille jälkipolvia varten.
Myös kauppias vankilaan petoksesta
Esivanhempiensa Robertin ja Amandan elämästä Ykskoivu toteaa, että he elivät perin myrskyisinä aikoina.
– He syntyivät Suomen suuriruhtinaskuntaan, joka oli Venäjän vallan alla, elivät Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan ajan sekä hetken itsenäisen Suomen kehittymisen aikaa.
Robert oli alkuperäiseltä nimeltään Tulppala, mutta hän muutti sukunimensä Tähkäiseksi. Hän kävi naapurin pojan kanssa Otavan maatalouskoulun Mikkelissä.
– Robert meni naimisiin Amanda Hinttolan kanssa saaden haltuunsa Hinttolan rusthollitilan. Avioliitot olivat siihen aikaan työsopimuksia; tilalle tarvittiin isäntä ja vastaavasti Robert sai siitä työpaikan.
Robert oli työteliäs mies ja raivasi Hinttolaan uutterasti peltoja. Hän toimi myös kunnan tehtävissä, muun muassa Nyystölän vaalilautakunnassa vuonna 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Amandalla ja Robertilla oli 11 lasta, joista kaksi kuoli jo vauvana. Peräti kolmessa eri lehdessä olleessa kuolinilmoituksessa todetaan, että maanviljelyjä Robert Tähkänen kuoli lyhyemmän ajan sairastettuaan kotonaan Padasjoella 28.2.1923.
Amandasta ei löytynyt juurikaan tietoja.
– Hän ilmeisesti kasvatti lapsia ja hoiti taloa Hinttolan Kartanonmäellä, joten hänestä ei juurikaan merkintöjä jälkipolville jäänyt.
Amandan veli Juho Kustaa meni jo varhain Naumille isännäksi ja siskoista, Olgasta ja Ainista tuli maakauppiaita.
– Olga meni naimisiin Frans Rudolf Öholmin kanssa, joka oli kauppias. Kauppoja Fransilla oli ainakin Nyystölässä, Kasiniemessä, Auttoisilla ja Orimattilassa. Parille tuli pesäero vuonna 1898 ja Olga jäi kuuden lapsensa kanssa yksin. Hän halusi kuitenkin kouluttaa lapsensa hyvin ja niinpä Olga rekisteröi itsensä kauppiaaksi seuraavana vuonna. Hänellä oli kauppaliikkeet Padasjoen kirkonkylässä, Hinttolassa ja Joroisilla.
Vuonna 1905 Padasjoelle oli tuli Osuuskauppa, joka koettiin maakauppiaita reilummaksi ja sitä myötä maakauppiaat jäivät vailla asiakkaita ja joutuivat vaikeuksiin.
– Olga ajautui väärentämään vekseleitä ja lopulta kiinni jäätyään istui Hämeenlinnassa reilu kolme vuotta tekosistaan vankeutta.
Aini Hinttola puolestaan perusti kaupan Arrakoskelle ja oli aktiivinen suojeluskuntalaisten muonittaja. Myöhemmin Aini meni naimisiin talollisen Aret Heikkilän kanssa ja lopetti kauppiasuransa.
Sortavalalaiset asuttivat Hinttolan
Amanda kuoli vuonna 1926, jonka jälkeen tila jaettiin kahdeksi taloksi: Kartanonmäeksi ja Hinttolaksi. Vuonna 1939 lahtelainen Lindforsin pariskunta osti Hinttolan talon, mutta joutui luopumaan siitä vuonna 1945 maanhankintalain perusteella. Sodan päätyttyä lain perusteella asutettiin karjalaista siirtoväkeä myös Hinttolaan.
– Saareen saapui väkeä Sortavalasta, muun muassa Silvennoisia ja Rinkisiä, jotka taisivat olla sukua keskenään.
Päijänteen kansallispuisto syntyi vuonna 1993 Padasjoen, Sysmän ja Asikkalan maille, kun valtio osti ja vaihtoi kansallispuiston alueita niiden omistajilta.
– Hinttola ei kansallispuistoon kuulu ja on nykyisin lohkottu niin moneen kesämökkitonttiin, että lohkominen ei enää ole mahdollista. Mutta onneksi lähellä on muita saaria kuten Kelvenne, joka kuuluu suojeltuun kansallispuistoon ja joka on meidän kaikkien käytössä virkistysalueena.
Kuka ampui ketä ja kuka lähetti kirjeitä vankilasta isoisälle, se selviää lukemalla Ykskoivun kirja. Robertin ja Amandan tarina on ostettavissa Bookcoverista, myös Padasjoen kirjastoon tulee pari lainakappaletta sekä yksi kotiseutukokoelmaan, jota voi lukea kirjastossa.