Helena Väärälä lopetti työnsä kunnan siivoustyön ohjaajana eilen keskiviikkona 2.10., aika tarkkaan päivälleen 20 vuoden uran jälkeen. Hän nimittäin aloitti kunnan palveluksessa siivoojana 1. lokakuuta 2004:
– Toki lopetan virallisesti vasta marraskuussa, mutta jäin lomia pitämään, kertoo Väärälä.
– Kyllä ikä on alkanut jo tuntumaan. Etenkin tietokoneen kanssa tahkoaminen kuormitti.
Siivousalalle kirkonkyläläinen siirtyi Aspocompilta tehtyään 17 vuotta piirilevyjä. Tehtaan lopetettua toimintansa Väärälä siirtyi opiskelemaan laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Kun sitten tarvittiin siivoustyöhön ohjaajaa, siivoojista Väärälä lähti suorittamaan siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoa.
Siivoustyön johtaminen vie puolet päivän työajasta. Työvuorolistojen ja tarvikeainetilausten tekemisen sekä laskujen tiliöinnin lisäksi uusien työntekijöiden rekrytointi perehdyttämisineen on yllättävän aikaaviepä prosessi. Nyt on juuri onnistuneesti päättynyt osa-aikaisen siivoojan rekry, sen sijaan määräaikaisia sijaisia ei Padasjoelta meinaa löytyä. Tällä viikolla aloittanut uusi työntekijä hoitaa nyt Väärälän siivouskohteet: Kotiseututalon, kirjaston ja Sähkötalon, sekä auttaa lisäksi uimahallilla.
Kotiseututalo on tullut hiljattain uutena siivouskohteena, samoin Visapuiston E–talo, jossa varhaiskasvatuksen viisivuotiaiden ryhmä jatkaa ainakin ensi kevääseen asti, kun taas Palotalo on jäänyt pois siirryttyään Hykyn haltuun. Päiväkoti on hyvä esimerkki kiinteistöstä, jossa on poistettu ylimääräiset käytöstä poistetut tavarat pois nurkista helpottamaan siivousta.
– Vielä löytyy kiinteistöjä, joissa henkilökunta voisi katsoa, mitä tavaraa kannattaa säilyttää käyttämättömänä pidempiaikaisesti.
Molemmille kouluille on nyt kokeilumielessä yhteen luokkahuoneeseen laitettu kokolattiamatto, joka vaatii puhdistuksen erityisellä mattoimurilla. Haasteellisin kohde on kuitenkin uimahalli
– Sen laatat saumoineen ovat ajankäytössä kuluneet ja ovat siten haasteellisia siivota.
Siivouksen laatua seurataan jatkuvasti, uimahallilla erityisen tarkasti näytteiden avulla.
Siivottavia neliöitä on yhteensä runsaat 11 000. Joka kiinteistölle on siivousmitoitus ja omat työohjeensa, joiden mukaan siistiminen suoritetaan. Vakituisen henkilöstön määrä on ollut jo pitkään 8,5.
– Meillä on niin hyvä siivousporukka, kaikki auttavat toisiaan ja ovat tarvittaessa valmiita joustamaan.
Kahdessa vuosikymmenessä siivousaineet ja välineet ovat muuttuneet ympäristö- ja käyttäjäystävällisiksi. Lattiakoneisiin on tullut tehokkaat timanttilaikat, jotka tarvitsevat hyvin vähän tai ei ollenkaan puhdistusainetta. Siivoushenkilöstö saa ajankohtaista tietoa siivousalan messuilta sekä teams-koulutuksista.
– Lähes joka kiinteistössä on siivouskoneet, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys.
Päivittäin tehtävä ylläpitosiivous on käsi- tai konemenetelmin tehtävää siivousta, joka sisältää myös väli- ja tarkistussiivouksia, yläpölyjen pyyhintää ja lattioiden puhdistushoitoa. Kun ylläpitosiivous ei riitä palautetaan siivottaviin tiloihin sovittu puhtaustaso tekemällä perussiivous, jossa käytetään vahvempia puhdistusaineita ja enemmän mekaniikkaa kuin ylläpitosiivouksessa. Isoimmat perussiivoukset pyritään ajoittamaan kesäkuukausille, jolloin kiinteistöt ovat vähemmällä käytöllä.
Lapista Padasjoelle
Siivousasioissa Väärälä on tarkka myös kotioloissa. Kotona ei ole juurikaan koriste-esineitä pölyä keräämässä eikä hankalia huonekaluja imuroinnin esteenä.
Kotoisin hän on maalaistalosta Ranualta, jossa 96-vuotias isä asuu. Suurin osa 10 sisaruksesta asuu edelleen pohjoisessa. Ammattikoulussa hän oli keittiölinjalla, muttei koskaan tehnyt alan töitä.
– Padasjoelle kun muutettiin, olin ensin pari vuotta perhepäivähoitajana ja kun sitten Aspocompilla työt loppui, harkitsin myös hoitoalaa ja kävin jopa tutustumiskurssin, mutta vuorotyö ei houkutellut poikien ollessa pieniä.
Pojista keskimmäinen, Kimi, on juuri tehnyt äidistään mummin. Hän opiskelee lähihoitajan työn ohessa luokanopettajaksi, insinööriksi lukenut Ville toimii sähköalan yrityksessä laadun- ja kestävän kehityksen päällikkönä Porvoossa ja nuorimmainen Jere opiskelee rakennusmestariksi Tampereella.
Eläkepäiville Väärälä ei ole tehnyt suuria suunnitelmia. Omakotitalossa ja mökillä Neroskulmalla on puuhaa riittämiin, mutta nyt aikaa olisi enemmän harrastuksillekin. Vapaa-aikaan kuuluu nykyisin lukemisen ohella ulkoilu: Timo-puolison kanssa tulee tehtyä iltalenkki säällä kuin säällä, lempilajeihin lukeutuvat myös pyöräily ja hiihto.
– Jotain ohjelmaahan sitä on keksittävä. Ehkä alan taas käydä jossain jumpparyhmissä ja kuntosalilla, näkee samalla muitakin ihmisiä. Ja täytyyhän kunnan uusi virkistysseteli käyttää vuoden loppuun mennessä.