Eläkeliiton Päijät-Hämeen piiri ja viisi sen yhdistystä pitivät yhteisen 50-vuotisjuhlan torstaina 5.9. Sibeliustalolla.
Liiton terveiset tilaisuuteen toi puheenjohtaja Raimo Ikonen. Hänen mukaansa liitolle tärkeimpiä ovat yhdistykset perustoimijoina ja kuntavaikuttajina, mutta erityisesti sote-uudistuksen myötä piirien merkitys on kasvanut vaikuttajana hyvinvointialueelle päin.
Ikonen kiitti piiriä ja sen yhdistyksiä vuosikymmenten työstä, jonka aikana aktiiveille on kertynyt valtava paikallistuntemus ja kokemus EL–toiminnasta.
– Olette luoneet pohjan tämän päivän toimijoille. Liiton perusajatus – sukupolvien ketju ja elämänkaaren jokaisen ikävaiheen arvostaminen – tiivistyy teihin ja meihin kaikkiin. Jo olemuksellamme rauhoitamme tilannetta. Sehän meidän elämää kokeneiden yksi tehtävä on, ettei liikaa hötkyillä.
Aila Heinäjoki kuvassa oikealla.
Ikosen mukaan menneet sukupolvet rakensivat kansaneläkejärjestelmän, kansakunnan perälaudan, jolla luotiin pohja tasa-arvon toteutumiselle eläkeläisten kesken. Nyt ollaan vielä haastavamman urakan edessä, kun koko sote-järjestelmä on mullistuksessa: huoli on eläkeläisten lähipalveluista, hoivasta ja toimeentulosta.
– Ajalle on tyypillistä ärhentely, kärjistäminen ja ohipuhuminen. Kaikkea, jopa 12 mrd. valtionvelkaa perustellaan ikääntymiskehityksellä. Ikääntymiskehitys on vuodesta 1994 lähtien otettu huomioon, se on tiedetty ja siihen varauduttu niin eläkerahastoissa että valtionosuuksissa ja indekseissä. Palvelutarpeen lisäys ensi vuodelle on 240 miljoonaa eli kaksi prosenttia velan määrästä.
Nyt maksetaan hintaa viivästyneestä aluehallinnon uudistamisesta. Muut pohjoismaat tekivät 20 vuotta sitten vastaavat uudistukset.
Sopeutukset kirpaisevat eniten sitä neljännestä eläkeläisistä, jotka saavat eläkettä alle 1250 euroa kuukaudessa. Veroratkaisut ja alvin sekä palvelumaksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset kohtelevat kaltoin muitakin eläkeläisiä.
Myös kotitalousvähennyksen tiputtaminen olemattomiin vei erityisesti eläkeläisiltä mahdollisuuden korjausrakentamiseen, hoiva-apuun ja turvallisuuden varmistamiseen.
– Meitä tarvitaan. Meidän on itse nostettava arvoamme, tekemäämme työtä ja eläkeläisten merkitystä yhteiskunnassa. Me olemme suuri veronmaksaja, omaishoitaja, suurin liikuttaja, kuluttaja ja vapaaehtoisauttajaryhmä. Yhteisöllisyyden kokemuksen merkitys ei ole haihtunut minnekään, vaikka diginikkarit näin ovat kuvitelleet.
Eläkeliiton ensimmäinen logo.
Ikonen muistutti, että jokainen on elämänsä jossakin vaiheessa yhteiskunnalle netto-maksaja ja -saaja.
– Me nostamme kulttuuritoiminnan merkitystä ja näkyvyyttä. Eläkeläiset ovat sekä harraste- että korkeakulttuurin suurkuluttajia.
Ihmisarvo mitataan hoidon ja hoivan laadussa. Ikonen peräänkuulutti selkeyttä vanhuspalveluihin nykyisen kirjavan viidakon tilalle.
– Suomalaisella eläkeläisellä on hyvä tulevaisuus, yksi maailman parhaista näkymistä.
Ikäsyrjintää?
Gerontologian professori Marja Jylhä otti juhlapuheessaan esiin ikäsyrjinnän.
– Kun katsoo aktiivisia, osallistuvia, monessa mukana olevia myöhäiskeski-ikäisiä, tekisi mieli sanoa, että ei toki. Muta onhan sitä. Ei meitä varmaan käännytetä pois ravintolan ovelta ikämme vuoksi samalla tavalla kuin jotkut käännytetään tumman ihon tai pitkän mustan samettihameen vuoksi. Mutta monet lait, säädökset ja käytännöt asettavat silti ikääntyneemmän ihmiset toisenlaiseen asemaan nuorempiin verrattuna.
Yli 50-vuotiaista työntekijöistä yleensä pidetään ja heitä arvostetaan työpaikoilla, mutta uuden työpaikan hakijana jo 45-vuotias saattaa joutua ”ikääntyvän” rekrytoitavan kirjoihin.
– Vanhemman ihmisen asiantuntemusta omalla alallaan ei enää tarvitakaan ja noin vain hän jää syrjään, vaikka taidot ja tiedot eivät olisi mihinkään vanhentuneet. Usein meille puhutaan vähän ylhäältä päin, vähän vähättelevästi ja suojelevasti. Yle ja useimmat muut mediat kalastavat kiihkeästi nuorta yleisöä – niin kuin kaksikymppinen nyt lauantai-iltana televisiota katsoisi, vaikka siellä mitä esitettäisiin. Olen itse keskustellut erään Ylen päällikön kanssa, joka perusteli suositun ohjelman lopettamista sillä, että sehän jo onkin vähän sellainen vanhemman väen ohjelma.
Mielipidetiedustelujen tekijöillä on ollut tapana jättää yli 75-vuotiaat, joskus jopa yli 70-vuotiaat kokonaan kohdejoukkonsa ulkopuolelle.
– Pirkanmaan hyvinvointialue kyseli taannoin asukkailta palveluihin kohdistuvasta tyytyväisyydestä ja toiveista – paitsi että eniten palveluita tarvitseva ryhmä, ikäihmiset, jätettiin kyselystä kokonaan pois.