Laaja-alainen erityisopettaja Sari Palo tukee oppimisen oppimista. Koulunkäynninohjaaja Iisa Heinola aloitti työt oppisopimuksella.
Sari Palo on alakoulun uusi laaja-alainen erityisopettaja. Palo on kotoisin Lahdesta ja opettanut kotikaupungissaan viimeiset viisi vuotta. Valmistuttuaan hän pääsi ensin luokanopettajaksi Vääksyyn, mutta lähti heti kohta opiskelemaan erillisiä erityisopettajaopintoja.
Tämän vuosituhannen puolella Palo on tehnyt töitä sen mukaan, mitä eteen on tullut asuinpaikastakin riippuen. Hän on toiminut sekä luokanopettajan että laaja-alaisena erityisopettajana Lahden seudulla.
– Eniten olen sijoittunut alkuopetukseen eli ykkös- ja kakkosluokkiin. Lahden aikana pääsin eskarihankkeeseen, jossa laaja-alaisen erityisopettajan työpanosta siirrettiin osin esikouluun ja tykkäsin kovasti. Kun pääsin tänne, kuulin että tähän kuuluu eskari myös. Aivan ihanaa!
Työssään Palo ajattelee oppimisen koko polkua, jonka pohjaa tehdään varhaiskasvatuksessa.
– Oppimisen jatkumo onkin juuri se, mikä minua kiinnostaa.
Laaja-alainen erityisopettaja seuraa lähinnä oppilaiden suomen kielen ja matematiikan taitojen kehittymistä. Osaamisen taso myös kartoitetaan aika ajoin.
– Tehtävänä on auttaa oppimaan oppimisen taidoissa ja poistaa oppimisen esteitä. Yritän tarjota oikean ja oikea-aikaisen tuen, jotta oppilas voisi oman luokkansa mukana edetä eteenpäin.
Erityisopetusta on monenlaista. ”Erkka” voi ottaa pienen ryhmän omaan luokkahuoneeseensa tai toimia samanaikaisopettajana luokassa – harvemmin tuen kohteena on vain yksittäinen oppilas.
Tarvittaessa voi pyytää monialaista työryhmää miettimään tarvittavia toimia. Tuki on kolmiportainen, vahvinta tukea tarjoaa erityisopettaja omassa luokassaan. Pienryhmässä ei välttämättä olla koko aikaa, vaan vain niissä aineissa, joissa haasteita ilmenee.
– Tukea annetaan, kun tarve huomataan. Jos se on pysyväisluonteista, voidaan tehdä virallinen tuen asiakirja.
Oppimisen tukena voidaan käyttää apuna kuvia, hypistelyleluja tai vaikka kuulosuojaimia. Erilaisista oppimisen tarpeista Palo kiinnostui oltuaan 6 vuotta luokanopettajana ja huomattuaan, että vaikka koko luokallinen lapsia näkee ja kuulee samat tehtävät, osalle porukasta niistä selviytyminen on hyvinkin haasteellista. Oppimisvaikeuksilla on myös taipumus kasaantua.
Luku- ja kirjoitustaitoa vaalitaan koulussa
Lukutaito on yksi tärkeimpiä perustaitoja elämässä ja koulu on ainoa paikka, jossa kirjoittamista nykypäivänä vaalitaan. Koulu on myös merkittävä vuorovaikutustaitojen harjoitteluareena, Palo vertaakin koulua miniyhteiskuntaan. Padasjoella koululainen tulee kuulluksi paremmin kuin isojen paikkakuntien isoissa luokissa.
Palo lukee itse vapaa-ajallaan alkuoppimiseen ja hyvinvointiin liittyviä tekstejä. Kotona on luokanopettajana työskentelevä aviomies ja 2 lasta, lukion ekaluokkalainen ja kasiluokkalainen. Padasjoki oli tuttu entuudestaan sitä kautta, että perheen venepaikka oli ennen merelle siirtymistä täällä satamassa.
– Oli ihana tulla töihin maalle ja onhan Padasjoki niin kaunis! Voisin kuvitella itseni asumaan tänne.
Palo toivoo, että vanhemmat kokevat kulkevansa samaan suuntaan ja rinta rinnan koulun kanssa yhteisessä tavoitteessa. Kotona ei kuitenkaan ole isoa ryhmää, johon pitäisi pystyä sopeutumaan.
– Oppimisen haasteita on valtava kirjo, kukin lapsi on vain otettava tapauskohtaisesti vastaan. Kuka on loppujen lopuksi erilainen, jokainen oppii omalla tavallaan.
Asikkalalainen vaihtoi alaa
Iisa Heinola aloitti viime viikolla koulunkäynninohjaajana Kullasvuoren koululla. Asikkalalainen on alanvaihtaja; entinen markkinointialan yrittäjä opiskelee nyt työn ohessa oppisopimuskoulutuksessa opetusalalle.
– Kevään kolmen viikon sijaispesti Padasjoella vahvisti ajatukseni siitä, että haluan olla tekemässä merkittävää työtä.
Padasjoelle hän päätyi entisen opettajansa ansiosta. Padasjoen yhtenäiskoulun rehtori Pirjo Ala-Hemmilä opetti aikanaan Heinolaa alakoulussa ja toimi tämän opona yläkoulussa ja lukiossa.
– Koulumaailma tuntui heti omalta. Ihmetellä täytyy Pilkun ihmistuntemusta, hän kuulemma näki heti että tämä työ on juuri omiaan minulle.
Asikkalassa syntynyt Heinola asustaa Vääksyssä nyt perheensä kanssa. Perheessä on kaksi lasta, joista vanhempi aloitti juuri ensimmäisen luokan.
– Molemmat opetellaan nyt koulunkäyntiä. Työmatkaa en pidä ollenkaan pahana, tullessa voi orientoitua tulevaan työpäivään ja lähtiessä nollata aivot.
Vaikka kuntana Padasjoki on tuttu lähinnä satamastaan, lapsuusperheen veneilyharrastuksen kautta, lasten myötä Padasjoelle on ajeltu useinkin uimahalliin. Kotona lapsiperhearki vie ison osan ajasta, mutta aina tilaisuuden tullen Heinola lähtee lenkille, joogaa tai voimailee.
– On ollut kiva huomata, että koulussa askeltavoitteet tulee täyteen aika helposti. Muutenkin tykkään siitä, kun on toimintaa ja koko ajan tapahtuu. Olen omimmillani nopeiden ratkaisujen tekemisessä.
Koulunkäynninohjaaja on opettajan apuna tarvittaessa kaikilla luokilla. Lisäksi hän työskentelee koulupäivän jälkeen Iltiksessä, jossa on tänä vuonna 23 pikkukoululaista. Heinola oli jo aiemmin perehtynyt omatoimisesti nepsyasioihin ja pääsee nyt soveltamaan oppeja käytäntöön.
– Jos vaikka kellotaulun opettelemisessa on hankaluuksia, voin kertoa lapselle että minullekin se oli vaikeaa. Toimin samalla elävänä esimerkkinä, että oppia voi silti, vaikka se vähän enemmän töitä teettääkin.
Alkaneena lukuvuonna koulun teemana on puheissa ollut ”ilon kautta” ja positiivista asennetta on helppo ylläpitää hyvässä työilmapiirissä.
– Täällä on tosi hyvä henki ja mahtava porukka töissä. Vanhempien pitää silti muistaa, että koululainen tarvitsee tukea myös kotona.