Kunnanjohtaja Juha Rehula kertoili Olkkarilla kuulumisia kunnasta.
– Kunnanvaltuusto hyväksyi Padasjoki 2035 -strategian eilisiltaisessa kokouksessa. Visio on se kuva, jota kohden halutaan matkustaa, ja Padasjoen visiossa lukee ”Muutakin kuin Mummola” ja se mummola on isolla M-kirjaimella. Ollaan muuten Suomen ensimmäinen kunta, joka sanoo ääneen, että ikäihmiset ovat mahdollisuus.
Vapaa-ajan asukkaiden mielestä Padasjoella asiat on hyvin.
– Nykyään kun on tarinat muotia, mummolaan liittyen saadaan hyvä ja lämmin tarina. Mummola on jotain turvallista ja jotakin enemmän.
Rehulan mukaan isommissakin kunnissa ollaan kateellisia, siitä että meillä on uimahalli ja miten hyvin meillä pidetään lapsista ja nuorista huolta. On iltapäiväkerho ja kyyditykset järjestetty niin, että syrjäkylien lapsetkin pääsevät koulupäivän päätyttyä osallistumaan kerhoihin.
Rehula kertoi, että kunnan kassassa oli hänen aloittaessaan rahaa 2,6 miljoonaa.
– Nyt kassa on tyhjä. 460 000 eurolla on ostettu maata Päijänteen rannalta, on maksettu velkoja pois ja lisäksi on päätetty purkaa pari rivitaloa. Sivumennen sanoen Kullasvuoren ranta on siistitty ja uimassa saa käydä omalla vastuulla, mutta kunnan virallista uimarantaa siitä ei tule. Kirkonkylässä on jo kaksi sellaista, ja viralliselta uimarannalta pitäisi löytyä vessat, terveystarkastetut vedet ynnä muuta ja sellaiseen emme rupea.
Rahaa on kulunut edellä mainittuja lisäksi investointeihin.
– Viime vuoden talousarviossa oli 2,3 miljoonan euron investoinnit. Kun aloitin ja tekninen johtaja aloitti, niin investointeja oli tehty 300 000 eurolla. Loppusumma oli se, että viime vuonna tehtiin puolentoista miljoonan investoinnit. Rakennukset ovat vaatineet korjaamista ja paikkaamista. Uutta lainaa viime vuonna ei otettu.
– Yksi mittari, joka on hyvinkin vertauskelpoinen: maassa on keskimäärin kuntalaista kohti velkaa noin 5000 euroa, niin meillä oli viime vuoden lopussa 1594 €. Nyt kun meillä strategian yksi kärkihanke on uuden koulun rakentaminen 160 oppilaalle, sieltä ykkösestä sinne lukion kolmanteen, niin meillä on oikeasti mahdollisuus ottaa lainaa.
Talousarvion toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä on kasassa esitys siitä, millainen koulu Padasjoelle tulee.
Lapsia nyt 5 eri paikassa varhaiskasvatuksessa
-Heitän myös pallon teille, että mitä kaikkea siinä uudessa koulussa voisi olla. Yksi pointti on se, että meillä on viidessä eri paikassa lapsia varhaiskasvatuksessa. Tai sitten kun mietitään sitä, että mistä rahat, niin meillä on kolme valmistuskeittiötä. Pärjättäisköhän me yhdellä?
Padasjoen taseessa on ylijäämää 8,8 miljoonaa euroa. Se on 3500 €/asukas. Laki, joka määrää että jos alijäämä on 1000 euroa per asukas tai enemmän, kunta joutuu tai pääsee kriisikuntamenettelyyn.
– Meillä on puskuria ja hyvä että on. Täyttä päätä mietitään, mitkä on ne rakennukset, joita kunta jatkossa tarvitsee. 29 vuotta sitten Kuntala oli täys väkee, siellä oli yli 40 ihmistä, tänä päivänä meitä on 15.
Mörkö, joka vaanii nurkan takana on se, että hyvinvointialue ei enää vuokraa kunnan tiloja toimintoihinsa entiseen malliin.
– Taseeseen vaikuttaa myös se, että kun puretaan joku olemassa oleva rakennus, joudutaan sen arvo poistamaan taseesta.
Loppujen lopuksi Padasjoella on asiat hyvin, vaikka ongelmakohtiakin toki on. Kuntastrategia onkin Rehulan mukaan realistinen, mutta eteenpäin katsova.
– Toivoisin, että me nähtäisiin täällä kaikki se hyvä, mitä kesäasukkaat täällä näkee. Ratkaisevaa jatkon kannalta on, että halutaanko me, että kunta nytkähtää eteenpäin.