Padasjoen vanhus- ja vammaisneuvosto oli kutsunut tiistaina 14.5. vieraakseen Asikkalan ja Kärkölän vanhus- ja vammaisneuvostot. Tilaisuudessa oman puheenvuoronsa esittivät kunnanjohtaja Juha Rehula, hyvinvointijohtaja Pauliina Koskela sekä Marko Hiekkanen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.
Reilu yhdeksän kuukautta virrassa ollut Rehula kertoi, että on mukava olla Padasjoen kunnanjohtaja, sillä talous on siinä kunnossa, että voidaan miettiä uutta. Strategialuonnoksen yksi kärkihankkeista onkin uusi, terveellinen ja turvallinen koulu.
Hyvinvointijohtaja Koskela puolestaan kertasi viime vuoden hyte-toimintaa.
– Ilon aiheita ovat hyvä kouluruoka ja se, että kunnan nuorisopalvelut tavoittavat ja kohtaavat jokaisen peruskoululaisen sekä se, että työikäisten tavoittaminen liikuntaryhmissä on lisääntynyt. Huolen aiheena ovat taasen lasten ja nuorten vähän liikkuminen sekä koulun opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus.
Koskela totesi, että tämän vuoden aikana tulee talousarvion tavoitteiden mukaisesti tehdä linjaus ja suunnitelma ikääntyneiden asumisratkaisuista.
Asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen kertoi iäkkäiden asumisesta hyvinvointialueen näkökulmasta.
– Yli 75-vuotiaiden väestön kehitys vuodesta 2022 vuoteen 2040 on 29,6 %. Hyvinvointialueen sisällä kunnat ovat hyvin erilaisia: Hartolassa yli 75-vuotiaiden määrä ei juurikaan tuolla aikajanalla muutu, mutta sitten taas esimerkiksi Kärkölässä kasvu on huomattavaa.
Hiekkasen mukaan asumisen rakentamisen suhteen on pidettävä katse horisontissa. Kun suuret ikäluokat poistuvat, muuttuu myös ikääntyvien prosentuaalinen osuus radikaalisti. 65– 74-vuotiaiden määrä on jo tänä vuonna lähtenyt loivaan laskuun ennakoiden tulevaa muutosta vuoden 2040 jälkeen. Siksi rakennusten muuntojoustavuus on olennaista.
Hiekkanen korosti jokaisen omaa vastuuta asumisen ennakoinnista iän karttuessa.
– Arkielämässä selviytymisen kannalta on tärkeää, että oleskelutilat, keittiö, peseytyminen ja wc-tilat olisivat samassa tasossa. Asunnon sekä asuinympäristön pitäisi lisäksi olla esteetön. Samoin pitäisi miettiä, mitä palveluja tarvitsee ja kulkuyhteydet niihin. Pitäisi myös kartoittaa etukäteen, kuinka paljon läheiset pystyvät auttamaan.
– Yhteisöllisen asumisen oman toiminnan kehittäminen on paljolti riippuvainen hyvinvointialueen lainanottovaltuudesta. Valtiovarainministeriö käsittelee pitkäaikaiset vuokrasopimukset investointeina, ja investointivaltuuksia myönnetään toistaiseksi rajallisesti. Tämä on suuri haaste sosiaalisen asumisen uudisrakentamisen kannalta. Toisekseen asiaan vaikuttavat Kelan eläkkeensaajan asumistuen muutokset ja kolmanneksi ARA-avustusten väheneminen. Tämä näkyy siinä, että kohteita pitäisi rakentaa kovalla rahalla ja vuokrat voivat nousta sellaiselle tasolle, että kohteet eivät sovellu iäkkäiden sosiaalisen asumisen käyttöön, selvensi Hiekkanen taloudellisia reunaehtoja.
Iäkkäiden asumista suunnitellaan alueellisesti
Aluehallitus on hyväksynyt huhtikuun lopussa asumisen kehittämisen suunnitelman, joka tarkastelee iäkkäiden asumisen kehittämistä alueellisesti. Suunnitelmassa esteettömän asuntokannan ja yhteisöllisen asumisen kehittämisellä on keskeinen rooli.
Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Henkilö on asunnossa vuokralla ja asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Asumisesta ja palveluista tehdään omat hallintopäätöksensä. Taloissa ei ole paikalla olevaa henkilökuntaa, vaan palvelut tarjotaan kotiin vietävinä palveluina.
– Keskeisiä piirteitä ovat esteettömyys, oikeat asunnot keittiöineen sekä wc- ja pesutiloineen, kotihoito- ja tukipalvelut, yhteisöllinen tila ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta sekä keskeinen sijainti.
Kumppanuuskohteet ovat mahdollisesti yksi vaihtoehto yhteisöllisen asumisen rakentamisessa. Kumppanuusmallilla tarkoitetaan sosiaalista asumista, jossa hyvinvointialue ei osallistu asuntojen vuokraukseen, vaan asiakkaiden vuokranantajana pysyy kiinteistön omistaja. Hyvinvointialue kuitenkin valitsee asiakkaat kohteeseen. Ensimmäinen hyvinvointialueen kumppanuusmallilla toteutettu kohde on toukokuun alussa avattu Lahteen yhteistyössä Lahden Vanhusten Asuntosäätiön kanssa.
Asikkalaan on heinäkuussa avautumassa 40-paikkainen ostopalvelutuottajan yhteisöllisen asumisen yksikkö. Hermanni sijoittuu keskeiselle paikalle aivan palvelujen ääreen.
Yhteisöllisen asumisen yksiköiden sijoittamiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten jo edellä mainittu iäkkäiden määrä sekä alueellinen näkymä iäkkäiden määrän kehityksestä.
– Täytyy myös miettiä, että tuotetaanko omana tuotantona vai ostopalveluna, onko palveluntuottajuudesta kiinnostuneita yrityksiä tarjolla ja mikä on asunnon muuntojoustavuus palvelutarpeen aikanaan laskiessa. Yksikön koko ja siihen liittyvä kustannustehokkuus ovat myös pohdittavia asioita.
Tiedetään, että yhteisöllisyyden kehittymistä edesauttaa, mikäli asukkaat löytävät kohteesta samanhenkisiä iäkkäitä, joten ihannetilanteessa yhteisöllisen asumisen yksikön koko olisi vähintään 25–30 asukasta.