Puolustusvoimien toiminta Padasjoella kiinnosti: Panssariprikaatin kyläilykutsuun vastasi kuutisenkymmentä harjoitusalueen naapuria. Taruksella pidetyssä tilaisuudessa esittäytyi prikaatin 1.4. aloittanut uusi komentaja, eversti Juhana Skyttä.
Komentajan mukaan sotilaallista uhkaa ei tällä hetkellä Suomea kohtaan kohdistu, vaikka turvallisuustilanne onkin heikentynyt. Hän toivoi yhteistyötä paikallisilta asukkailta:
– Viimeisen vuoden aikana Puolustusvoimien toimintaan on kohdentunut kasvavaa mielenkiintoa. Jos havaitsette jotakin epäilyttävää liikettä alueella, ottakaa yhteyttä prikaatin vartiostoon.
Prikaati kouluttaa vuosittain noin 2300 sotilasta reserviin. Vaikka prikaati sijaitsee Parolannummella ja Riihimäellä on varuskunta, sen vastuualue on laaja ulottuen Jyväskylästä Tampereelle ja Lahteen. Aluetoimistot hoitavat varusmiespalvelukseen ja paikallispuolustukseen liittyviä asioita. Padasjoen harjoitusalueella erityisesti huoltokalusto opettelee etenemään vaihtelevassa maastossa. Padasjoen lisäksi harjoitusalueita on kuusi muuta.
Myös siviilitoimintaa
Harjoitusalueista vastaava kapteeni Pasi Suvitie muistutti omassa puheenvuorossaan, että liikkuminen sotilasalueella on luvanvaraista. Keltapunaiset kieltokyltit Kelkutteentien varrella kertovat satunnaisellekin kulkijalle, ettei harjoitusalueelle ole tulemista ilman lupalappua. Kulkulupia voi anoa virkistyskäyttöön prikaatilta vuodeksi kerrallaan.
Alueen uimarantoja voi Suvitien mukaan käyttää. Droneja ei Puolustusvoimien alueella saa käyttää, eikä sotilastoimintaa muutoinkaan kuvata.
Mikäli sotilaskalusto kiinnostaa, kannattaa suunnata Sahtimarkkinoille 6.7. maakunnalliseen maanpuolustuspäivään.
Viimeisin iso investointi alueella tehtiin 2017, jolloin uudistettiin ampumarata. Puolustusvoimilla on sopimus Padasjoen Urheiluampujien ja Riistanhoitoyhdistyksen sekä Reserviläisliiton, Reservinupseeriliiton ja Maanpuolustuskiltojen kanssa rata-alueen käytöstä.
– Uusinta alueella on reserviläisten koulutuskeskus. Viimeisin, mitä me ollaan tänne tehty, on maastotankkauspaikka.
Sotilaskäyttöä alueella on paljon muillakin kuin Panssariprikaatilla, mm. logistiikkakoulu Riihimäeltä oli parhaillaankin leirillä Taruksella. Harjoitukset liittyvät pääsääntöisesti kuljettajakoulutukseen.
– Ajetaan esimerkiksi auto suohon ja vinssataan se ylös. Porin prikaati käy perinteisesti kesällä uittamassa vaunuja tuossa järvessä.
Kesällä on alueella 2 SPEK:n nuorisoleiriä. Hälvälän ampumarata menee tällä viikolla kiinni, jolloin Maanpuolustuskoulutus ry:n ammunnat siirtyvät Lahdesta Padasjoelle. Poliisiammattikorkeakoulu harjoittelee Taruksella parhaillaan.
Tänä vuonna Taruksella on 30 erilaista Puolustusvoimien varausta, yhteensä 142 harjoituspäivää; siihen vielä siviilien varaukset päälle. Hämeenlinnan kaupungin kanssa tehty sopimus mahdollistaa harjoittelun rajoitetusti myös varsinaisen harjoitusalueen ulkopuolella.
Ampumamäärät ovat nousussa, viime vuonna Taruksella ammuttiin 121 000 laukausta. Melutaso on tutkitusti alle ympäristöluvan raja-arvojen.
Harjoitusalue on muodostunut 1940 rakennetulle lentokenttäalueelle. 1996 puolustusministeriö luovutti alueen maanpuolustusjärjestöille koulutus- ja harjoitusalueeksi, Panssariprikaatin vastuulle alue siirtyi 2015.
Yleisöstä tiedusteltiin, tietääkö prikaati, että ampumaratojen ja lentokentän väliin on aikanaan rakennettu kuntorata. Alueella oli vuosia vilkasta hiihtotoimintaa. Lisäksi kysyttiin suunnistuksesta, siihen lupa pitää saada Metsähallitukselta.