Padasjoen kunnan talous on vuoden 2023 jälkeenkin vakaalla ja tulevaisuusinvestointeja mahdollistavalla pohjalla. Tilinpäätöksen valmistelun ollessa kalkkiviivoilla voi pelkistetysti todeta, että talousarvio on toteutunut tavalla, johon voi olla tyytyväinen. Ylijäämäksi on tulossa 386 000 €, joka on 140 000 € ennakoitua enemmän. Niin tulot kuin menotkin toteutuivat tavalla, jossa talousarviossa on pysytty ja ennakoitua suuremmat menot jollakin kustannuspaikalla on saatu paikattua tulosyksiköiden sisällä tai ainakin toimialan sisällä.
Verotulojen kertymä hyytyi ensimmäisen kymmenen kuukauden jälkeisestä tahdista. Vielä lokakuussa näytti siltä, että talousarvion 6,3 miljoonaa voi ylittyä jopa 200 000 €.lla. Toisin kävi. Budjetista jäätiin 42 000 €. Tässä ei sinänsä ole mitään dramatiikkaa, mutta jos muutos muuttuu trendiksi, sillä on vaikutusta viimeistään vuoden 2025 talousarviota laadittaessa.
Moneen muuhun kuntaan verrattuna Padasjoella on yksi merkittävä ja yksi merkityksellinen lisätulojen tuoja. Viimeisten vuosien aikana kunnan metsien hakkuutuotto on ollut suuruusluokassa 400 000. Myöskin liki kolmekymmentä vuotta sitten myydyt Hämeen Sähkön osakkeet tuovat lisätuloja huonompinakin vuosina kymmeniä tuhansia euroja talousarviota täyttämään.
Talouden perustana on myös taseessa oleva aiempien vuosien ylijäämien kertymä, jossa ollaan vuoden 2023 jälkeen 8,8 milj. € tasolla. Tämä on merkittävä puskuri tilanteessa, jossa yhä useampi kunta näyttää joutuvan voimassa olevan lain seurauksena ns. kriisikuntamenettelyyn. Kun taseessa on alijäämää 1000 €/asukas, tämä tunnusluku laukaisee menettelyn, jossa valtiovarainministeriö puuttuu kunnan toimivallassa olevaan palvelutuotantoon ja päätöksentekoon. Padasjoella on tilinpäätökseen kirjattavaa ylijäämää n. 3 240 €/as.
Kuntatalouden yllä on tummia pilviä. Jo nyt on tiedossa, että tämän vuoden talousarvioon kirjatusta 1,5 m € valtionosuudesta on leikkautumassa n. 200 000 €. Metsätaloussuunnitelman mukainen puiden myyntitulo on asettumassa useampana tulevana vuonna 200 000 € totuttua alemmalle tasolle.
Hyvinvointialue on ilmoittanut, että vielä kohdentumattomalla tavalla se ei enää tule vuokraamaan kunnalta kaikkia niitä toimitiloja, mitä se tänä päivänä vuokraa. Työllisyyspalvelut ovat siirtymässä valtiolta kuntien vastuulle. Valtio kyllä kompensoi syntyviä uusia menoja, mutta ennakoitavissa on että kunnan rahoitusvastuu tulee kasvamaan suuruusluokassa ainakin 100 000 € vuodessa.
Edellä olevat arviot tulevasta ovat yhteen laskettuna summa, joka tulee olemaan tavoitteena. Etsittävänä on mahdolliset uudet tulot. Nykyiset toimintatuotot kahlataan läpi. Kivet pitää kääntää tiheällä kammalla menojenkin osalta.
Kunnanhallituksen nimeämä talouden tasapainotusryhmä on ensimmäisessä kokouksessaan asettanut askelmerkkejä niin aikataulun kuin työstettävien asioidenkin osalta. Syyskuun puoliväliin mennessä pitää olla tiedossa mitä tehdään vuonna 2025 ja osviitat myös vuodelle 2026.
Meidän ei tarvitse painaa paniikkinappulaa – olemassa oleva ylijäämäpuskuri antaa aikaa valmistelulle.
Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta sen voi kyllä todeta, että yhtälö, jossa on vähemmän rahaa ja palvelutaso säilytettään nykyisellään ei tule täsmäämään, niin paljoa esim. nykyisiä toimintamalleja ja totuttuja tapoja ei kyettäne muuttamaan.
Pienenä vinkkinä etukäteen – tässäkään asiassa ihan kaikkia kylillä varmoina tietoina leviäviä asioita ei kannata ottaa todesta. Ovatpa aiheet sitten myönteisiä tai kielteisiä. Semminkin kun kokemusperäisesti voin todeta, että varma on varmaa vasta kun valtuuston puheenjohtajan käyttämä nuija kolahtaa pöytää saate sanoilla ”asia on loppuunkäsitelty”.
Yhdessä tehden tästäkin savotasta selvitään.
Juha Rehula, kunnanjohtaja