Yli 30 Tampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijaa perehtyy kevään kurssikohteenaan Mainiemen saha-alueen rakennuksiin. Tutkimus liittyy Ely-keskuksen hankkeeseen: Hämeen Elyssä on meneillään rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämishanke, jossa ensisijaista on se, että olemassa oleva rakennuskanta pystytään säilyttämään käytössä, kenties muunnettuna.
– Monesti kiertotalous ajatellaan kierrätyksenä, mutta se on viimesijainen keino, sanoo erityisasiantuntija Reetta Nousiainen.
– Opiskelijat tarkastelevat sitä, miten alueen rakennuskantaa voisi kiertotalouden mukaisesti ja kulttuuriympäristöarvot säilyttäen hyödyntää.
Mainiemen vanha höyrysaha on ainoa laatuaan Päijät-Hämeessä ja koko Suomessakin harvinaisuus.
– Ainutlaatuinen paikka. Eihän tällaisia näin hyvin säilyneitä sahayhteisökokonaisuuksia ole muissa kunnissa. Sikäli tutkimus on yleistettävissä, että vanhoja rakennuksia on muunnettu matkailukäyttöön muuallakin.
Yliopiston ja Elyn yhteistyötutkimuksessa on aiemmin tarkasteltu lähinnä 1950-70 –lukujen rakennuskantaa, jonka säilyttämistä pohditaan parhaillaan kaikkialla Suomessa. Padasjoella opiskelijat alueen kierrettyään valitsivat pienryhmissä erityiskohteensa, joista raportit valmistuvat toukokuussa.
– Maisterivaiheen opiskelijoilta on lupa odottaa hienoja tuloksia. Yleensä yhteistyötahot ovat olleet tyytyväisiä.
Kunta kehittänyt sahaa kolme vuotta
Ympäristösihteeri Maria Virtanen esitteli yliopistoryhmälle, miten kunta on aluetta jo kehittänyt. Kunnalle alue päätyi 1990-luvulla ja sen jälkeen alueen rakennuksia on ollut vuokrattuna yrittäjille. Vuokralaisiin lukeutuu myös Padasjoen Latu, jonka melontakeskus on entisessä kuivaamossa. Osa rakennuksista on ollut kauan tyhjillään ja niille pitäisi keksiä jatkokäyttöä.
Itse saharakennus on jo kunnostettu suurten tapahtumien pitopaikaksi, viimeisimpiä muutostöitä on entisen ruokalan remontointi bändien bäkkäriksi. Viime kesänä pihalle tehtiin istutuksia ja syksyllä piipun kuntotarkastus.
– Voimalaitos on huonokuntoinen, julkisivun seinä on pahasti rappeutunut ja katto on erittäin huonossa kunnossa, esitteli Virtanen.
– Olisi hienoa saada voimalan säilynyt laitteisto yleisön nähtäville vaikka pleksin takaa. Toinen museotilaksi soveltuva huone löytyy sahan yläkerrasta, jossa paja työkaluineen on säilynyt alkuperäisessä kuosissa. Sahan ja voimalaitoksen välisestä kujanteesta saa tosi makean laajennuksen terassiin.
Opiskelijoita kiinnosti sahan käyttö ja keittiötilan tarvetta pohdittiin useammassa puheenvuorossa. Virtasen mukaan alkuajatuksena on, että koska saha on kylmä ja harva, siihen ei tehdä eristettyä lämmintä tilaa. Katukeittiö-tyyppistä ruoanlaittoa tapahtumissa on jo ollutkin.
Rannan potentiaali
Toinen kiinnostusta herättänyt aihe oli ranta: millaisessa käytössä se on, onko venepaikkoja, saunaa tai talviuintimahdollisuutta? Tutkimusryhmän bussi kiersi sataman kautta sahalle. Opiskelijat olivat etukäteen nähneet kuvia alueesta, mutta silti kumpuileva maasto yllätti.
Sahalla vastassa olivat caravan-yrittäjä Juha Rantanen ja rakennustarkastaja Osmo Knaapi. Uudella yrittäjällä on useita ideoita karavaanialueen ja sahan yhteistyöstä.
– Hauskoja rakennuksia mielenkiintoisessa ympäristössä, tiivisti opettajakaksikko.