Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluva Pirjo Tuominen on kerännyt Enni Idin taulujen aiheiden mukaisesti koottuna kommentteja liittyen niin tauluihin kuin sitä kautta heijastuen itse taiteilijaan.
– Id itseoppineena, poikkeuksellisena maalaiskylän persoonallisuutena, omasi huomiota herättävän visuaalisen taidon. Hänen maalauksensa ovat omaperäisiä ja selkeästi erottuvia; eipä tarvitse katsoja arvailla, mitä taulussa kuvataan, sillä taulun aihe välittää sen oitis, kiteyttää Pirjo Tuominen.
Suomalaisessa ITE-taiteessa uskonnolliset teokset liittyvät usein enkeleihin. Myös Ennin maalauksissa on muotokuvia enkeleistä, usein kukkien ja kasvien keskellä.
Taiteilijakodissa kävijöitä naurattaa sekä ihmetyttää Idin maalaama verinahkainen piru. ”Ne on luonnollista kokoa, sillä pirut ovat vain polvenkorkuisia. Ne on verenpunaisia, koska niillä on ihmisnahka nyljettynä. Ne on samalla miehiä ja naisia, siks on suuret tissit, levee lantio ja isot miesten kalut. Silmät hehkuvat kuin vosvori” (Kivirinta, 2018, 86).
– Seksuaalisuus on myös vahvasti esillä ITE-taiteessa, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän hienostuneemmin esitettynä. Idin verinahkaiset ja seksuaaliset pirut eli ”serkut” edustavat koko komeudessaan kuvailtua ITE-taiteen valtavirtaa, toteaa Tuominen.
Enni Idin entisajan maaseudun elämää kuvaavat maalausten aiheet nousevat lapsuuden ja nuoruuden muistoista. Taustalla on entisaikojen ihannointi, vanhat työtavat, huvit ja koko elämäntyyli. Samoin omaelämäkerrallisuus ja paikallishistoria nivoutuvat teoksissa usein yhteen.
– Taulua katsoessaan voi kertoa tarinaa, siitä mitä siinä tapahtuu. Useimmiten tauluissa toistuvat kodinhoitoon ja työkalujen valmistukseen liittyvät aiheet, niin myös maaseudun elämäntavat aina pellavan loukuttamisesta Padasjoen paikallishistoriaan kuuluvan pontikan tiputteluun.
Tuomisen mukaan Enni Idin muistot omasta lapsuusajasta sekä nuoruudesta olivat väistämättä muuntuneita hänen aloittaessaan aktiivisen maalaamisen kuusikymppisenä. Tosin Enni, herkkänä havainnoitsijana, on painanut mieliinsä tarkasti maalaiselämän kulkua.
Enni on itse todennut:
”Minulla on sen verran hulluutta, että minä panen silmän kiinni ja minä kahtelen ja minä näen. Siten minä otan jotain, mitä minä olen joskus nähny, ja sielt tulee väritki.”
Kissaihmisenä tunnetun taiteilijan maalaamissa kissoissa häntä viehätti mm. niiden erityisyys ja elintavat. Ennin tapa täyttää kotinsa seinät elämänlankaornamentilla sekä lukuisat maalaukset, joissa tietty aihe toistuu, on tyypillinen ilmaisutapa ITE-taiteilijalle.
– Hirsirakennukset ovat osa Enni Idin ja hänen aikalaistensa muistiin juurtunutta hyvin metsävaltaisen maalaismaiseman kuvaa. Taiteilijakodin seinillä olevissa tauluissa vaatimattomat ja harmaantuneet hirsirakennukset on maalattu kesäiseen maisemaan. Ennillä näytti olleen -aina kesä tauluissaan. Talvisia maisemia ei juuri näy ja tauluissa näkyvät askareet myötäilevät luonnon kasvukautta.
Taiteilijakodissa on kaksi taulua Nuijasodasta.
– Toinen Nuijasodasta kertova taulu saatiin lahjoituksena kesällä 2023. Kyläyhdistys on kiitollisena ottanut vastaan myös muutaman muun taiteilijakodille lahjoitetun Ennin maalaaman taulun.
Tuominen kertoo, että taiteilijan jäämistössä on valtavat määrät valokuvia, kirjeitä, muistikirjoja, kortteja, jne.
– Niihin kajoaminen on eettinen ratkaisu, ovathan ne henkilökohtaisia ja aikanaan olleet omistajalleen merkityksellisiä. Tuo aineisto voisi tarkemmin analysoituna laajentaa kuvaa taiteilijasta ja arvattavasti hälventäisi joitakin väärinymmärryksiä ja oikoisi ehkä vääristyneitä muistoja Enni Idin elämästä.
Artikkelin kuva kissataulusta: Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan kyläyhdistys