Etelä-Pohjanmaalta vuonna 1930 rakennetun mummolan ullakolta löytyi viime kesänä nukke, jonka pää on kipsi/paperimasssasta valmistettu, sillä sen pinta on kova ja sileä. Nuken kaikki muut osat ovat kankaasta ommeltuja. Täytteenä on käytetty sahanpuruja, minkä tähden se on painava. Nuken sai 1929 syntynyt tyttö. Nukke kuului myöhemmin myös perheen muiden lasten leikkeihin.
Galleria Pikantissa on alkanut neljäs vuosikymmennäyttely. Sota-aikanäyttely kattoi koko 1940-luvun, jonka jälkeen oli vuorossa 1950- ja 1960-luvut.
Nyt Pikantissa ovat vuorossa vuodet 1918–1940 eli ajanjakso vapaussodasta talvisotaan. Talvisota tulee taideyhdistyksen käsittelyyn jo toisen kerran, mutta osin uudella materiaalilla.
Näyttelyn olennaisin osa ovat vanhat painotuotteet. Lehtiä ja kirjoja ovat tuoneet näytteille Tero Paarvio ja Jari Sipinen. Vanha Padasjoen kartta on Mauri Piltin. Lisäksi esillä on Laila Paarvion suvun vanhoja valokuvia ja muutamia leluja Kuortaneelta.
Näyttelyyn voi tutustua monellakin tapaa, vaikkapa vain sen näkyvimpiä osia eli värikkäitä kansikuvia katselemalla. Esillä on esimerkiksi Kotiliesi-lehtiä, joista vanhin on vuodelta 1926 ja uusin 1939. Suurin osa kansikuvista on Martta Wendelinin, Rudolf Koivun ja Paul Söderstömin käsialaa.
Samalla puolella salia on myös Hakkapeliitta-lehtiä, joka oli suojeluskuntayhdistyksen julkaisu.
Topeliuksen vuonna 1875 ilmestyneessä Maamme-kirjassa, joka aina uudelleen muokattuna versiona oli 70 vuotta maamme kouluissa oppikirjana, kerrotaan myös 1600-luvun 30-vuotisen sodan suomalaisista hakkapeliitoista.
– Kävijä voi myös ottaa lehden tai kirjan katsottavakseen ja tutustua sisältöön, artikkeleihin tai mainonnan tyyliin, joista voi nähdä, kuinka kieli ja painotukset ovat muuttuneet, ohjeistetaan Padasjoen Taideyhdistyksestä.
Näyttely on avoinna 15.3. saakka.