Strategiakyselyssä luonto nousi ylitse muiden

Melkoinen määrä kansalaisia on ottanut osaa Padasjoen kunnan strategiakyselyyn. Netti- ja kirjevastauksia saatiin pariviikkoisen kyselyajan puitteissa 299, minkä lisäksi kymmenet padasjokelaiset ja vapaa-ajan asukkaat ovat vastailleet samoihin kysymyksiin kunnanjohtajan kyläkierroksella syksyn aikana. Kunnan asukaslukuun suhteutettuna osallistumisprosentti on huikea, jopa noin joka viides on kantanut kortensa yhteiseen kekoon.

Eräskin vasta Padasjoelle muuttanut pariskunta kertoi vievänsä vieraat aina satamaan ja ihailemaan Kullasvuoren harjumaisemaa Tuomastorneille: ”Nyt odotamme innolla, miten uudet yrittäjät saa satamaan eloa. Paikassa on suunnaton potentiaali, valitettavasti menneinä kesinä sataman elottomuus on harmittanut.” Yksi vastaaja on kirjoittanut: ”Laivaranta, kunhan ravintolapalvelut saahaan kuntoon.”

Myös vesistöt kaikkinensa (Padasjoella on yli 300 järveä ja lampea) ja rauhallisuus nähtiin vetovoimatekijöiden kärjessä, samoin Suomen parhaiten kasvavat metsät. ”Luonnonpuitteiltaan ainutlaatuisen upea kunta Päijänteen länsirannalla”, tiivisti joku. Monessa vastauslomakkeessa mainittiin myös Saksalan kartanolenkki kujineen.

”Uskomattoman paljon kulttuuria talkoilla!” Myös liikuntamahdollisuuksia kiiteltiin. ”Vitsikäs ’in Padasjoki we have nothing’ toimii aina: Padasjoki on kesäpaikkakuntamme siksi, että ympäristö on kaunis ja meno konstailematon, maalaispaikkakunta parhaimmillaan, tavallisia ihmisiä, kirkkoa ja kylää. Ei mitään ihmeellistä, mutta kuitenkin ihan kaikki, mitä hyvään elämään tarvitaan.”

Alkuvuoden negatiivinen medianäkyvyys on vastaus­ten perusteella jättänyt jälkensä: ”Erittäin kaunis kunta, jossa riitaisa, sisäänpäin lämpiävä kuntapolitiikka.” ”Huonoa: kuntalaisten huomioiminen poliittisen kähminnän seurauksena.” ”Poliitikkojen leikkikenttä.”

Hajaääniä ovat saaneet mm. Luvattu maa, Pikantti, Auttoisten kylänraitti, Modetti, Keinuhonka, uimahalli, lukio-opetuksen taso, Tarus, Nakujuoksu ja Enni Idin taidetalo.

Luonto on arvoista ehdoton ykkönen

Kun kysyttiin kolmea arvoa, joiden tulisi ohjata kunnan toimintaa ja päätöksentekoa, yksi nousee yli muiden: luonto. Yli 80 vastaajaa eli peräti 27 % on kirjannut arvokärkeen sanan luonto joko sellaisenaan tai osana yhdyssanaa (esim. luonnonläheinen).

Avoimuus tulee hyvänä kakkosena, sen on arvoihin listannut noin 50 vastaajaa. Myös rehellisyys, inhimillisyys, turvallisuus ja viihtyisyys on mainittu huomattavan monessa vastauksessa. Kotiseuturak­kaus ja paikallisuuskin ovat saaneet kannatusta.

Jotkut ovat käsittäneet kysymyksen konkreettisemmin: matkailu on monen listalla, mutta myös vapaa-ajan asukkaat, lapset ja nuoret, työpaikat ja yrittäjyys. Kun yksi on kirjoittanut, että tuulivoima on ok, on muutamassa muussa vastauksessa nimenomaan vastustettu tuulimyllyjä.

Lisäksi toivottiin mm. hyväveli-systeemin kitkemistä, pitkäjänteisyyttä, tasapuolisuutta ja yhteistyökykyä. Pidemmissä vastauksissa toivottiin kunnan itsenäisenä säilymistä, vakautta ja vakiintumista kunnan johtoviroissa sekä hyvää tahtoa ja rohkeutta. ”Vapaa-ajan asukkaiden runsas määrä on suuri voimavara, näillä on maksukykyä ja suuri tarve lisäpalveluille.” ”Hieno luonto lähellä Etelä-Suomen suuria asutuskeskuksia. Sen ansiosta täällä on vapaa-ajan asukkaat ja mahdollisuus houkutella paljon lisää turisteja.”

Maisemakorteista parhaat

Millaisen kuvan ha­luat luoda Padasjoesta? Tähän kysymykseen tuli myös häkellyttävän paljon luontoon liittyviä vastauksia. Luonto esiintyi tavalla tai toisella yli 80 vastauksessa. Myös ihmisystävällinen, vireä ja ”hyvä asua” löytyivät useasta kohtaa.

”Kunta, joka panostaa vakinaisten asukkaiden elinoloihin ja luonnonarvoihin muutoinkin kuin ansaitsemismielessä,” totesi yksi vastaaja.

”Kun aikoinaan on kortit jaettu, on Padasjoki saanut maisemakorteista parhaimmat. Luontoa tulisi vaalia. Haluaisin myös, että vierailijat näkisivät myös vettä eikä vain pajukkoa rannoilla,” mainitsi toinen.

”Päijänteen ja Evon välissä sijaitseva luonnonkaunis vapaa-ajan keidas,” oli kolmannen kiteytys.

Olipa jonkun Padasjoki-kuva paratiisikin. Joku taas toivoi kunnan johdolle arvostusta ja ”Juha Rehulan valinta on ollut erinomainen strateginen veto, rauhoittaa jo olemuksellaan.”

Vastauksissa muistutettiin kansallismaisemista ja Padasjoen historiasta. ”Kuva kunnan arvoista tulee lähteä torppareista, ratsutiloista ja kartanoista, jotka ovat tuoneet Padasjoel­le hyvinvointia jo satoja vuosia.”

Päijänteen helmi

Vastaajien piti tähytä myös vuoteen 2035 ja ennustaa, millainen Padasjoki on silloin. Vastaukset vaihtelevat Päijänteen helmestä ja luontoparatiisista luonnehdintaan ”kuollut”. Luonto on tässäkin kohtaa useimmin käytetty sana vastauksissa. Kylpylähotellia toivoi moni, samoin satamaan kunnon ravintolaa. ”Perinteitä vaaliva, viihtyisä ’puutarhakaupunki’ lehmuskujineen.”

Vastaajien toiveita vuoteen 2035 mennessä olivat mm. työpaikat, vakavaraisuus, uusia asuntoja, nykyisten palvelujen säilyminen, läpinäkyvää päätöksentekoa ja uimahallin maksuttomuutta kuntalaisille.

”Haluamme sen ymmärtävän suurimman aarteensa eli erämaisten ja massiiviselta teollisuusrakentamiselta säästyneiden kansallismaisemiensa arvon.” Vaadittiin myös tiestön korjaamista, uimarantojen päivittämistä, ”siirtolakasvimaata”, kukkaistutuksia ja keskustan siistimistä. ”Puretaan huonokuntoiset vuokra-asunnot pois ja rakennetaan veden ääreen minimökkejä ja Kullasvuoreen seikkailurata”.

Monessakin vastauksessa kaivattiin pieniä ”maisemamökkejä” Kullasvuoren alueelle. Ison tien varteen haluttaisiin ”joku tokmanni”. Osa halusi kuntaliitosta, osa taas vastusti.

Määriteltäessä kolmea painopistettä kunnan toiminnalle luonto on taas kirjattuna todella moneen vastaukseen. Myös kestävä kehitys mainitaan. ”Sataman kehittäminen ja tuulipuistohankkeen torjuminen. Vapaa-ajan asukkaiden saaminen mukaan kunnan kehittämiseen. Pk-yrittäjien tukeminen.”

Matkailutarjontaan toivottiin kiertoajeluita kohteissa, majoituspalveluja, keskustan elvyttämistä ja luontoaktiviteetteja. Sivukyliinkin toivottiin panostusta. Väkimäärä haluttiin nousuun.

Yleisilme siistimmäksi

Toimenpiteissä strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi oli mukavasti hajontaa. Tuulivoimahankkeen hautaamisen lisäksi toivelistalla oli mm. parempitasoiset vuokra-asunnot, luontopalveluiden paketointi, aurinkovoima ja Illallinen Padasjoen taivaan alla -tapahtuma. Terveysaseman ja lukion säilymistä toivottiin, samoin houkuttelevia tontteja.

Väestönkehityksen suunnan kääntämiseksi esitettiin sekä nykyisistä huolehtimista että uusien asukkaiden houkuttelemista muualta. Kunnan lukuisat vapaat talot ja asunnot pitäisi kartoittaa ja markkinoida etätyöläisille ja muuttajille. Uudeksi ydintaajaman paikaksi esitettiin satamaa. Toivottiin englanninkielistä infoa Padas­joen tarjonnasta ja isoja tapahtumia.

Yleisilmeessä on parantamisen varaa. ”Padasjoella tienliittymät ovat epäsiistejä ja kasvavat vesakkoa; ei houkuttele poikkeamaan.” Toivottiin vesiyhteyttä keskustaan ja ruoanvalmistuksen keskittämistä terveysaseman tyhjillään olevaan keittiöön. Myös koulujen yhdistämistä ehdotettiin.

”Rohkeutta investoida tulevaan. Satamaan menevä tie on yksi ’näyteikkuna’, jonka nykykunto on häiritsevä.” Useampi toivoi arkkitehtikilpailua Päijänteen hotellihankkeeseen.

Kunnanjohtajan laatimassa kyselyssä toivottiin myös ehdotuksia kunnan talousarviovalmisteluun. Satama ja Päijänne olivat näissäkin vastauksissa näkyvästi esillä: ”Alue toimii koko kunnan käyntikorttina. Viime vuosien toiminta on vaikuttanut alentavasti koko kunnan maineeseen ja siksi uusi startti on todella kriittinen.”

Useampi vastaaja tuntui olevan sitä mieltä, että pomoja on kunnassa liikaa ja kiinteistöveroa voisi korottaa. Yllättävän moni tunnusti, ettei keksi mitään tai että tietoa ei ole tarpeeksi. Investoinneista puhuttiin, ne antavat kuntalaisille uskoa tulevaan ja nostavat kunnan imagoa. Ihmeteltiin myös, mitä hyötyä on ollut valokuidusta. Uimahalliin toivottiin liukumäki takaisin, nuorisolle pumptrack-rataa sekä keskustan ojien ja tienvierien perkausta. Golfkenttäkin oli toivelistalla.

Rehula jatkoon

Kysyttäessä, minkä pitää muuttua vuoteen 2035 mennessä, haluttiin asenneilmaston muutosta positiivisempaan.

Toiveissa oli myös kuntalaisten kyselytunti päättäjille, ihmisten kannustaminen liikkumaan, ’suhmurointia’ pois päätöksenteosta ja keskustan tyhjien näyteikkunoiden häviämistä sekä yleisemminkin nurkkien kohentelua. ”Puskutraktorilla olisi töitä.”

Yllättävän monessa vastauksessa oli kiinnitetty huomiota kuntapolitiikkaan. Väkimäärän kehitys ja näivettynyt keskusta nähtiin myös yleisesti isona ongelmana.

Lopuksi oli sana vapaa. Kunnanjohtajaa kiiteltiin tässäkin osiossa: ”Rehulan toivoisi jatkavan kunnanisänä, pidän hänen talouden lukutaidostaan ja kansan tasoon jalkautumisesta.” Kiitosta saivat myös mm. kirjaston uusi etätyötila, kunnan tuki kyläyhdistyksille, TuoreTori, terveysasema, Latu, harrastajateatteri, Liikennepuisto ja Kotiseututalo. ”Padasjoella on hyvä ja kustannustehokas palvelurakenne.”

Risuja jaettiin kunnan asioiden rääpimisestä sosiaalisessa mediassa, strategiakyselyn ajankohdasta (olisi ollut parempi kesäaikaan) ja padasjokelaisten pessimistisyydestä. ”Ollaan valmiit lyttäämään kaikki ja kaivamalla kaivetaan esiin huonot puolet”. ”Ne on innokkaimpia kriitikkoja, ketkä ei ite tee mitään.”

Tuulivoimahankkeelle haluttiin stoppi: ”Voitte vain arvailla, paljonko investointeja mökkiläiset on siirtäneet katsoakseen, mihin kunta päätyy.” Lisäksi vedottiin mökkiläisten tuomiin veroeuroihin sekä kauppojen ja palveluiden myyntilukemiin.

”Iso ongelma on se, että moni toiminto on yhdistysaktiivien varassa. Aktiivit vanhenevat, eikä uusia ja nuoria juurikaan tule tilalle. Miten käy jatkossa kesätapahtumien ja kylätalojen? Kaiken kaik­kiaan yhdistystoiminta tuntuu menettäneen kiinnostavuutensa. Nykyihminen arvostaa vapaa-aikansa todella korkealle, eikä halua uhrata iltojaan ja viikonloppujaan.”

Kiitosta kyselystä

Moni vastaaja tuntui olevan tyytyväinen kunnan nykytilaan. Sataman ja Mainiemen caravan-alueen välille toivottiin lisää toimintaa, ABC:lle mainostaulua, keskustaan pientä ruokakauppaa.

Kunta sai paljon kiitosta siitä, että kysely järjestettiin. ”Mielelläni annan paljonkin näkemyksiä vapaa-ajan asukkaana, mutta koskaan aiemmin ei ole kysytty. Padasjoen menestys ja tulevaisuus ovat minulle tärkeä asia.”

Mökkipitäjän merkityksen joku tiivisti sanomalla, että Padasjoki on monen vapaa-ajan asukkaan henkinen koti. ”Kesäasukkaana olen halukas jossakin elämänvaiheessa muuttamaan kuntaan, näin olen kuullut monen muunkin suunnittelevan. Tulemme kaikki isommista kaupungeista vapaaehtoisesti pieneen kuntaan viettämään laatuaikaa, myös luonnossa, ja kuluttamaan rahaa. Emme vaadi kunnalta paljon, vain peruspalveluja.”