Padasjoki juhli jo toista kertaa isänmaan syntymäpäivää pelkästään kirkossa. Suomen lipun vanavedessä paikallisten yhdistysten edustajat kantoivat lippunsa alttarin edustalle ja lopuksi lippulinna kunnioitti sankarivainajia muistomerkillä kunnan, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen havuseppelettä laskettaessa.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet alkoivat aamukymmeneltä kirkossa lippujen saapumisella ja sanajumalanpalveluksella. Kappalainen Kristian Saarnio luki saarnassaan otteen Puolustusministeriön tiedotteesta joulukuulta 1939.
– Kansamme vapaus on ollut kovalla koetteella, mikä opetti arvostamaan sitä entistä enemmän, sanoi Saarnio.

Padaspartiolla oli entiseen tapaan kunnia kantaa etummaisena Suomen lippua, seppelpartion perässä muut liput.
– Sotiimme osallistui yhteensä 600 000 miestä ja 100 000 naista; joka kahdeksas menehtyi ja joka neljäs sai pysyvän sotavamman. Sota jätti jälkensä myös muihin: leskiä oli 30 000, sotaorpoja yli 50 000. Monet ovat kantaneet sodan muistoja ruumiissaan tai mielessään vuosikymmeniä. Heidän kohdallaan sota on jatkunut kauan.
Saarnio esitti nöyrän kiitoksen veteraanisukupolvelle heidän uhrauksistaan maan hyväksi.
Itsenäisyys on valtaa päättää omista asioista
Kunnanjohtaja Juha Rehula otti puheessaan esiin sen, että itsenäisyys merkitsee ennen kaikkea vapautta ja valtaa päättää omista asioista.
– Olemme itsenäisessä maassa turvallisesti päättämässä omista asioistamme ilman, että joku tulee ulkopuolelta ja kertoo mitä pitää tehdä. Pieni voi pärjätä, kun se hoitaa omat asiansa kunnialla. Kyllä Padasjoen kunta pärjää.
Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Rehula uskoi, että Padasjoesta voi tulla Suomen onnellisin kunta. Onnellisuusmittauksissa kärjessä on terveys, mutta maailmantilanteen takia myös turvallisuus on korkealla listauksessa.
– Tärkeätä on, että voimme luottaa siihen, että yhteinen matkamme jatkuu ja se jatkuu kohti tulevaisuutta.
Päätössanat lausunut Padasjoen Reserviläisten puheenjohtaja Sauli Kivinen muistutti siitä, että saamme viettää Suomen 106. syntymäpäivää rauhan vallitessa, tosin viime aikoina on tilanne maailmalla muuttunut rajusti.
– Me emme ole yksin, koko Eurooppa sai melkoisen herätyksen Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Nato-jäsenyys tuo tietynlaista turvaa, mutta hyvin toimiva puolustus on maallemme ensiarvoisen tärkeä. Maamme puolustus perustuu motivoituneeseen ja hyvinkoulutettuun reserviin. Emme ole samassa tilanteessa kuin jotkut maat, jotka olivat ajaneet puolustusorganisaationsa alas ja nyt niitä koetetaan kiireesti nostaa ylös.
Panssariprikaatin uuden linjauksen mukaan se tukee enää vain yhtä alueen tapahtumaa vuodessa. Viime vuonna se oli maakunnallinen maanpuolustuspäivä Lahdessa, ensi heinäkuussa juhlapaikkana on Padasjoki.
– Sahtimarkkinoille tulee todella iso Puolustusvoimien osasto.
Kivinen totesi, että on ilo huomata, miten paikallista reserviläistoimintaa arvostetaan.
– Meillä on itsenäinen ja turvallinen maa. On hienoa, että Padasjoella kunnioitetaan itsenäisyyspäivää ja järjestetään arvokas juhlatilaisuus. Kiitos etenkin kunnalle! Lippujen kantajat, olkaa ylpeitä kunniatehtävästä!
Reserviläisyhdistyksen jäsen Jaakko Lehtonen täytti marraskuussa 90 vuotta ja mukana toiminnassa lähes alusta lähtien. Kunto ei antanut myöden tulla itse ottamaan huomionosoitusta vastaan, mutta poika Timo Lehtonen kävi noutamassa kultaisen ansiomitalin Sauli Kiviseltä.

Suomi oli määrä valloittaa kahdessa viikossa
Musiikkia arvokkaassa tilaisuudessa esittivät Perinnekuoro kanttorin johdolla sekä paikallinen nuori pianisti Elli Rantanen. Padasjoen Sotaveteraanien puheenjohtaja Hannu Tukia lausui seppelpartiolle saatesanat:
– 84 vuotta sitten torstaiaamuna 30.11.1939 klo 6.50 puna-armeija avasi tulen Karjalan kannaksella. Aamun sarastaessa punatähdillä varustetut pommikoneet saapuivat Suomen ilmatilaan ja aloittivat Helsingin, Viipurin, Turun ja muiden kaupunkien pommitukset. Neuvostojoukot hyökkäsivät yli puolen miljoonan miehen voimin koko itärajan pituudelta. Stalinin tavoitteena oli nopea operaatio. Suomi oli määrä valloittaa kahdessa viikossa. Helsingin valtaamisen lisäksi tavoitteena oli, että toinen hyökkäyskiila katkaisee Suomen sen kapeimmasta kohdasta ja etenee Ouluun. Lapissa päämääränä oli Rovaniemi ja Ruotsin raja.
Tukia kertoi, että Talvisodan taisteluja käytiin ankarassa pakkasessa koko pitkällä rintamalla Karjalan Kannakselta Petsamoon.
– Veteraaniemme taistelulla ja työllä vain vähän, suuren ylivoiman edessä, taivuimme, mutta emme koskaan taittuneet. Ei niin, että sodat onnea ja edistystä toisivat – päinvastoin – mutta osoittivat valtavin uhrauksin vankkumattoman tahtomme vapauteen ja itsenäisyyteen, haluumme itse määrätä tulevasta.
Tukia totesi puheessaan, kyselevänsä itseltään, olenko kyllin käynyt sankarihaudoilla kiittämässä, menneiden sukupolviemme haudoilla kunnioittamassa ja ennen kaikkea sotiemme ikäpolvien edustajia silmästä silmään arvostamassa sanoen vähintäänkin: “Isä, isoisä, pappa tai vaari – Äiti, isoäiti, tai mummi – hyvin tehty” ja edelleen “kiitos oikeudestani tänäänkin puhua vapaasti, vapaan maan vapaana kansalaisena.
– Tilaisuus tähän vielä olisi, mahdollisuus kertoa kunnia niille, joille kunnia kuuluu.

Padasjoen sankarihautausmaalla on 168 sankarihautaa, 169 talvi- ja jatkosodassa, vapautemme puolesta, nuoren elämänsä antanutta sankarivainajaa. Neljä vainajaa lepää oman sukunsa haudoissa Padasjoen hautausmaalla, Auttoisten hautausmaalle on siunattu 5 ja kentälle jääneinä 32 sankarivainajaa.
– Kaiken kaikkiaan viime sodissamme menehtyi padasjokelaisia 223 miestä ja yksi nainen.
Tukia totesi, että seppele muistuttakoon siitä, että sodan ajan sukupolven uhraukset rauhan, vapauden ja itsenäisyytemme hyväksi olivat suurinta, mitä yksi ihminen voi toisten hyväksi antaa.
