Lääkäri Juha Lind saateltiin eläkkeelle 1.12. kakkukahvien merkeissä Asikkalan ja Padasjoen terveysasemilla. Ensimmäisenä eläkepäivänään perjantaina Lind piti ensin miitingin Päijät-Hämeen yleislääkäreille kertoen, mitä pitkän uran aikana on alalta tarttunut matkaan.
– Nyt on kiitollinen mieli. Olen saanut tehdä antoisaa työtä hyvässä porukassa ja kulkea monen potilaan rinnalla: olen oppinut paljon paitsi sairauksista, myös elämästä, kuvailee Lind, joka maanantaina sai ensimmäistä kertaa aamulla jäädä sänkyyn makoilemaan Elina-puolison lähdettyä töihin.
Juha Lind vaihtaa lääkärin työnsä ”äijänä” olemiseen.
Hänelle on tärkeää viettää aikaa lapsenlastensa kanssa.
Padasjoelle Lind tuli terveyskeskuslääkäriksi vuonna 2000. Vuonna 2016 hän perheineen lähti neljäksi vuodeksi Nepaliin ja työskenteli palattuaan enimmäkseen Asikkalassa, lisäksi hän lomitti Padasjoella. Padasjoella on siitä harvinaislaatuinen tilanne, että lääkärien vaihtuvuus on ollut pientä ja paikalliset edeltäjät tehneet pitkät urat.
– Pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa, iso systeemi on kasvoton. Lääkäritilanne on Padasjoella edelleen hyvä, vaikka meillä potilaita lääkäriä kohden on enemmän kuin Asikkalassa ja väestö sairaampi.
Valmistuttuaan vuonna 1986 Lind aloitti lääkärinä Lappeenrannassa. Viiden vuoden kuluttua hän meni vaimonsa kanssa lähetyskurssille ja sitten Nepaliin, jossa he työskentelivät yhdeksän vuoden ajan. 60 % potilaista oli läheltä eli alle neljän päivän kävelymatkan päästä. Eräskin äiti käveli Himalajan lumihuippujen takaa kuusi päivää tuomaan lastaan rokotukseen.
Eläkkeelle Lind siirtyi nyt, koska tämä oli aikaisin mahdollinen ajankohta. Oloneuvoksena ollessa hän ehtii viettää enemmän aikaa ”äijänä” lapsenlasten kanssa. Suunnitelmissa on muutakin:
– Valmistautumista kuolemaan. Nyt on aika miettiä, mikä on oikeasti tärkeätä ja tajuta elämän rajallisuus. Vanheneminen on elämänkaareen kuuluva prosessi, jossa kyse on luopumisesta. Elämisen taitoa on ilon löytämien siitä huolimatta.
Sammatissa syntynyt Lind varttui Nastolassa ja kävi koulut Lahdessa. Lukion jälkeen hän laittoi hakupaperit kuuteen paikkaan. Yleislääkärinä hän on saanut kokea terveydenhuollon koko kirjon ja nähnyt keskittämisen vaikutukset esimerkiksi kotihoidossa, jossa aiemmin lääkäri tunsi hoidettavat jo pitkältä ajalta, mutta nykyisin arvostetaan geriatrinen osaaminen korkeammalle kuin paikallistuntemus ja kotihoidon lääkäri käy kerran kuukaudessa Padasjoella: muulloin hän viestittelee hoitajien kanssa. Kotihoidon lääkäri tekee toki työnsä ammattitaidolla.
– Pienessä systeemissä lääkäri ei pääse pakenemaan vastuuta järjestelmän taakse, vaan täällä on perinteisesti hoidettu nekin hommat, mihin muualla todettaisiin että ”ei kuulu mulle”.
Lind toteaa ihmisen olevan monimutkainen laitos. Aina eivät oireet sovi valmiisiin kaavioihin ja etenkin moniongelmaiset potilaat voivat jäädä paitsioon. Hoitomenetelmät ovat kehittyneet kuitenkin valtavasti, 37 vuotta sitten Lindin aloittaessa oli vielä paljon vinkuvia astmapotilaita ja itsemurhatkin ovat vähentyneet. Sydän- ja aivoinfarktien hoito on mullistunut. 1970–luvulla terveysaseman seinällä oli lista ensiapukurssi 1:n käyneistä pakettiauton omistavista padasjokelaisista – heidät hälytettiin sairaankuljetuksiin.
Lind on huolissaan erityisesti lapsista ja nuorista, joiden tulevaisuutta liikkumattomuus ja ylipaino uhkaavat. Kotoa opitut tavat riittävästä nukkumisesta ja fiksusta syömisestä kantavat pitkälle.
Eläkepäätökseen vaikutti myös lapsenlapsen kommentti:
– Neljävuotias Sofia sanoi, että eikö me voitaisi isoveljen kanssa olla mökillä sinun ja mummun kanssa niin ettei olisi aikuisia komentamassa.
Voiko sitä lääkärin työtä tehdä, kun ei enää edes kuulu aikuisten porukkaan?