Kunnanhallitukselle esitetään talousarviota, jossa ylijäämää runsaat 26 000 euroa.
Padasjoen kunnan palvelutaso kyetään säilyttämään. Vahva taloustilanne takaa myös sen, että tulevaisuus on omissa käsissä ja että kehittämisotetta voidaan ylläpitää. Talousarviota valmistellut kunnanjohtaja on kirjannut ylijäämää 26 413 euroa budjettiesitykseensä, jonka vuosikate on 1,1 miljoonaa euroa. Suurin muutos on investoinneissa, joita on melkein miljoonan verran aiempaa enemmän.
Virkaatekevä kunnanjohtaja esitteli ensi vuoden talousarviota tiistaina lehdistölle. Viimeisimmän tiedon mukaan laadittu talouden vuosisuunnitelma pitää sisällään uutta lainaa 1,8 miljoonaa, mutta samalla summalla maksetaan pois vanhoja velkoja. Lainamäärä ei siis tule lisääntymään, lainamäärä per asukas on luokkaa kaksi tonnia per asukas.
– Minimitavoite oli, että syömävelkaa ei oteta eli vuosikate on positiivinen. Lähtökohtana myös se, että investoinnit toteutetaan pitkäaikaisella lainanotolla. Padasjoella on ollut tapa, että poistojen verran investoidaan.
Nyt investointeihin on tulossa näyttävä korotus, melkein miljoona euroa enemmän kuin aiempina vuosina. 2,4 miljoonan investoinnit koostuvat enimmäkseen välttämättömistä kunnostustöistä, joista iso osa on jäänyt lähivuosina tekemättä; pahimpana vuonna vain kolmasosa valtuuston päättämistä investoinneista toteutettiin. Investoinnit ovatkin enimmäkseen korjausvelan purkamista.
Satamaan varataan 500 000 euroa. Tammikuussa 1997 toimintansa aloittaneen kalasataman katto on korjattava ja energiatehokkuutta parannettava, jotta toiminta voi jatkua.Elintärkeitä perustoimintoja ovat myös vesi, viemäri ja kaavatiet, joihin varataan 610 000 euroa.
– Mainiemen vanhan sahan alue löydettiin muutama vuosi sitten ja viime kesänä se löi oikein läpi. Meillä on muutaman kymppitonnin määräraha alueen kehittämiseen tapahtumapaikkana.
Vapaaehtoinen varhaiskasvatus vakinaistuu
Rehula haluaa vakinaistaa vapaaehtoisen varhaiskasvatuksen, johon ei enää hankerahaa heru. Päivähoidossa on painetta, kun seinät eivät meinaa riittää.
Toinen suuruudeltaan 30 000 euron lisäys on henkilöstön virikesetelin käyttöönotto. Kunnan työntekijät saavat 250 euron suuruisen edun.
Talousarvion laadintaohje lähti siitä, että käyttömenoja ei lisätä; ainoa poikkeus ovat palkankorotukset, joihin varataan 3,1 %. Toimintakulut nousevat 400 000 eurolla 10,5 miljoonaan.
– Laadinnan lähtökohtiin lukeutui realistisuus ja riskitason pitäminen kohtuullisena. Tämänkokoisessa kunnassa riskitasoa on kuitenkin jonkun verran. Toisaalta nyt ollaan jo toisen kerran tilanteessa, jossa sotesta ei tarvitse puhua, vaan voidaan keskittyä niihin asioihin, jotka ovat omassa päätösvallassa.
Lehdistötilaisuutta seuraavana päivänä budjetti jaettiin kunnanhallitukselle, joka tekee päätöksensä talousarviosta ensi viikolla. Valtuustolla on asiasta vielä lopullinen sana sanottavanaan.
– Olen valmistelijana pitänyt kunnanhallituksen kuten myös johtoryhmän koko ajan tietoisena siitä, mitä matkan varrella tapahtuu. Kävi niinkin, että laadintaohjeet hapantui tulopuolen osalta vain viikossa, kun tuli tieto valtionosuuksien alenemisesta liittyen hyvinvointialueen syntymiseen. Meille syntyi siitä 350 000 euron käppi.
Valtionosuuksien lisäleikkauksesta tuli yllätystiedote toissaviikolla, mutta onneksi satojentuhansien leikkaus jaksotettiin myöhemmille vuosille.
Hyvinvointialueen palkkaharmonisaatioon ei myöskään varattu rahaa, Padasjoen osuus olisi tämänhetkisen tiedon mukaan ollut 744 000 euroa. Päijät-Hämeen kunnat ovat yksituumaisesti viestittäneet HVA:lle kielteisen linjansa.
Useita kärkihankkeita
Toiminnallisia kärkihankkeita ovat kansalaiskyselyvaiheessa oleva kuntastrategian päivitys, talouden tasapainottamisohjelma, suunnitelma kunnan tiloille, lakisääteinen tiedonhallinnan kehittäminen, kunnan ulkopuolelta tulevat lukio-opiskelijat ja Nuori yrittäjä -yritysten perustaminen.
– Omistajaohjauslinjaukset ovat siirtymässä tämän vuoden talousarviosta ensi vuodelle. Kunta on joko yksin- tai yhteisomistuksella 5 osakeyhtiössä.
Laajakaistaa ei ole yhtiöitetty, mutta se käydään yhtälaisesti läpi kuten kaukolämpö ja vesiyhtiökin. Lisäksi pyritään lisäämään kuntalaisten, erityisesti alaikäisten, liikkumista. Kirjaston tavoitteena on lisätä lainausmääriä.
Talousarvio on valmisteltu 8,4 tuloveroprosentilla. Verotuloja odotetaan 6,4 miljoonaa, suunnilleen saman verran kuin tänä vuonnakin. Yhteisövero näyttelee meillä isompaa roolia kuin monessa muussa kunnassa ja se johtuu metsistä.
Henkilöstömenot 50 %
Kiinteistöverosta tulee 180 000 euroa plussaa lakimuutoksen ansiosta. Valtionosuuksia on tulossa 1,6 miljoonaa, mikä on 400 000 euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Käyttömenoista henkilöstökulut (5,8 mE) muodostavat yli 50 %. Kasvua tämänvuotiseen budjettiin on 237 000 euroa.
Kun ennen sote lohkaisi 60 pinnaa kunnan menoista, nykyään sivistystoimi vie puolet, tekninen kolmanneksen, kunnanhallitus 15 % sekä rakennus- ja ympäristötoimi 4 %.
Palveluiden ostot vähenevät 68 000 euroa tämän vuoden tasosta, kun taas aineet ja tarvikkeet -osiossa kasvua on 108 000 euroa. Esimerkiksi elintarvikkeet ovat kallistuneet.
– Toimintatuottojen osalta plusmerkki on isohko (373 000 euroa), mikä selittyy sillä että toimitilojen vuokrat tulevat ylittymään merkittävästi siitä, mitä tänä vuonna on ollut. Ainakin suurimmalta osalta kyse on Hyvinvointialueen vuokrista.
Velkamäärä on kehittynyt myönteisellä tavalla ja maksuvalmius on yli kaksi kuukautta. Rahoitustuottoihin on tulossa 149 500 euron lisäys, joka johtuu ennen kaikkea rahoituskulujen pienenemisestä. Sähkömiljoonatkin ovat edelleen tallessa tuottamassa korkotuloja (90 000 euroa arvioitu ensi vuonna).
Vuonna 2020 kunnat tekivät Päijät-Hämeessä historiallisen hyviä tilinpäätöksiä, jonka selityksenä ovat valtion ylikompensoimat koronatuet.
Vaikka talouden perustat ovatkin kunnossa, strategisen tason linjaukset ovat välttämättömiä. Tasapainotustarve täsmentyy niin, että toimenpiteet ovat tiedossa vuoden kuluttua, kun vuoden 2025 talousarvio julkistetaan.
– Kohteena ovat kaikki kunnan palvelut ja mahdolliset lisätulot.
Tämän vuoden talousarvio on toteutumassa yli odotusten, arvioitujen runsaan 200 000 euron sijaan ylijäämää on kertymässä peräti miljoonan verran. Entuudestaan ylijäämää on kertynyt taseeseen 8,4 miljoonaa, joten ylijäämäkertymästä isommankin kunnan päättäjät voivat olla kateellisia.