Padasjoen Luonnonystävät perehtyi ennen syyskokoustaan Padasjoen luontokohteisiin Tuija Purasen esitteleminä.
Tunnetuin ulkoilureitti, Päijänteen kansallispuiston ja Evon alueen yhdistävän 13 km Päijänne-Ilves–vaellusreitin varrella on Nuijamiehen laavu, Frans Joosefin suojelualue lampineen, Luukonhaan arboretum ja Nuijapatsas.
Kullasvuoren luontopolku on Ply:n ja Kirkonkylän kyläyhdistyksen yhteistyössä toteuttama noin yhden kilometrin pituinen kallioinen polku Kullasvuorenkujalta maisematornille. Kohdetauluissa on kerrottu mm. alueen kivikautisesta historiasta ja harjumetsästä.
– Tässä kuvassa Kullasvuoressa on vielä rehevä metsä. Monimuotoisuus alueelta meni hakkuiden myötä, harmittelee Puranen.
Luukonhaan parin kilometrin rengasreitti lähtee uimahallin hiihtoparkilta, josta reitti kulkee Luukonhaan laavulle ja edelleen Suotajärven lehmuslehtoon. Luukonhaassa riittää erilaisia luontokohteita muinaisjäännöksistä uhanalaisiin kasveihin ja muhkeisiin muurahaispesiin. Sen perinnebiotooppeja on kunnostettu ja joulukuussa alueelta poistetaan umpeuttavaa kuusikkoa.
Samanpituinen on Jallinharjun polku Auttoisilla. Sen erikoisuuksia ovat kilpikaarnainen suuri mänty ja uhanalainen idänverijuuri. Auttoisilla on myös retkeilijöiden käyttöön testamentattu ”Eikan mökki”, autiotupa Siperiassa.
Maakesken kunto- ja luontopolku lähtee kylätalo Rientolan pihalta. Se koostuu kahdesta runsaan kolmen kilometrin lenkistä, joiden varrella on näköalapaikka ja entinen hyppyrimäki. Toritun luontopolku on pisin, 13 km + 14 km.
Uusin on Kasiniemen luontopolku, vuonna 2021 Palsantien varteen tehty 1,7 km lenkki. Arrakosken kulttuurireitti kulkee vanhan teollisuuskylän keskustassa, jossa kohdekylteistä voi lukea alueen historiasta.
Rouvalan tila Nyystölässä tuli Luonnonperintösäätiön omistukseen vuonna 2016. Tilan 17 hehtaarista 11 on metsää, loput peltoa. Siellä luonnonystävät ovat talkoilleet mm. piikkilanganpoistossa.
Nyystölässä on myös Toilanmäen perinnelaitumet ja uhrikivet. Kirkonkylällä vastaavanlainen laidunkyltti on A.I. Arwidssonin muistomerkin luona. Saksalan kartanon kujanteet ja historialliset maisemat saivat kiitosta kunnan luontoon perehtyneeltä Puraselta:
– Niin vanhoja ja hienoja puita ei muualla pääse lenkkeillessä ihailemaan. Todella hienoa, että kartanon väki ei ole halunnut kaataa lahojakaan puita, vaan antavat niiden olla.