Kunnan vuoden kierrossa on kaksi talouteen liittyvää merkkipaalua. Syksyllä laaditaan talousarvio ja keväällä tilinpäätös kertoo, miten edellinen vuosi toteutui. Tänä päivänä lukujen lisäksi yhtä tärkeää on toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja toiminnan toteutumisen arviointi.
Tulevan vuoden talousarvion laatiminen tapahtuu monien epävarmuuksien keskellä. Asiat, joihin emme käytännössä voi mitenkään vaikuttaa ohjaavat vuotta 2024. Valtionosuuksia olemme menettämässä joka viidennen euron kuluvaan vuoteen verraten. Verotulojen arvioinnissa epävarmuuksia on enemmän kuin riittävästi. Kummankin tuloerän osalta valmistelussa tukeudutaan monen muun kunnan tavoin Kuntaliiton osaamiseen ja ennusteisiin.
Menojen osalta muutospaineita on useita. Palkkoihin tulee varautua ammattijärjestöjen sopimalla määrällä. Inflaation vaikutukset tuntuvat niin ostettavan työn kuin palveluidenkin hinnoissa.
Peruutuspeiliin katsoessa ennen korona-aikaa kunta teki kolme neljästä viimeisimmästä tilinpäätöksestään alijäämäisenä. Koronavuosina 2020 ja 2021 valtion ylikompensoitua koronamenoja varsinkin vuosi 2020 oli erinomaisen hyvä – yksi kaikkien aikojen parhaista.
Vaikka korona on par’aikaa ottanut uutta vahtia, on tulevan vuoden ennakoimisessa palattu vuosiin 2016–2019. Lautakuntavaiheen talousarvioesitysten jälkeen alijäämättömään talousarvioon on tätä kirjoitettaessa matkaa 480 000 €. En ole vielä luovuttanut tuon miinusmerkin poistamisessa. Väkisin vääntämällä ei ole tarkoitus tavoitteeseen päästä, mutta luovuttaminen ainakaan valmistelun tässä vaiheessa ei kuulu ”prosessikaavioon”.
Tulevana keväänä laaditaan kunnan talouden tasapainotusohjelma. Tämä tarkoittaa niin kunnan nykyisten menojen kuin tulojenkin läpikäyntiä.
Sen lisäksi, että ihan kaikki suunnitellut toiminnot (lue uudet menot) eivät toteudu, myös tulojen osalta läpikäydään lukujen sisältö. Tämän kuun loppupuolella tulee julki vuoden 2024 talousarvio. Tällöin tulee muistaa, että se on ehdotus kunnanhallituksen ja sittemmin valtuustolle käsiteltäväksi. Sekin on muistettava, että kyse on arviosta ja suunnitelmasta.
Padasjoen kunnan lähtötilanne kestää talouden turbulenssia on montaa muuta suurempaakin kuntaa vahvempi. Perustat antavat aikaa tehdä asioita hallitusti. Aiempien vuosien ylijäämiä on puskurina yli 7 m€. Taseessa oleva omaisuus on osittain myös tuottavaa ja tulevaisuuteen investoimisen mahdollistavaa. Hämäläisten laulun säettä on kuitenkin laulettava muodossa ”kun toimeen tartutaan”, jottei äkkinäisiä ratkaisuja olisi tarpeen tehdä lähivuosinakaan. ”Onhan tästä puhuttu” tai ”jos toimeen tartutaan” ei tässä kohdassa tule riittämään.
Ennakoitavissa on – ja näiltä osin myös historia muistaen – että kuntatalouden tilanne ei ole helpottumaan päin.
Tärkeää on kyetä säilyttämään kehittämisen ote. Katseen on oltava vankasti tulevaisuuteen. Sataman ja koko Kullasvuoren Mainiemen alueen kehittämistyö tulee saada liikkeelle. Yksittäisen aallonmurtajan piirtämisestä on päästävä maalaamaan koko alueen tulevaisuuden kuva ja tehtävä myös päätöksiä. Aktiiviset kylät voivat parhaimmillaan toimia koko kunnan moottoreina.
Köyhän ja pienen kannattaa tehdä ne asiat mitkä se tekee niin hyvin kuin mahdollista. Pienuus olisi kyettävä kääntämään vahvuudeksi. Pienikin voi oikeasti olla kaunista. Pienten kuntien mallikuntien joukossa olisi tilaa.
Tapaamisiin ja kuulemisiin – kolme kuukautta siinä meni, kun kuulin ensimmäisen kerran sanat “ei kuulu minulle”. Kuntalan ilmapiiri on edelleenkin hyvä – hyvä kun näinkin menisi. Ensimmäisen kerran olen kuullut myös lauseen “kun ei sitä kunnanjohtajaa saa kiinni”. Ei tarvitse siis enää kumpaakaan jäädä odottamaan.
Loppusyksyisin terveisin
Juha Rehula