Päijät-Hämeen liitto tuli kuntakierroksellaan Padasjoelle aiheenaan käynnistyvä maakuntakaavatyö.
– Kuulostellaan, mitä kunnissa on ajankohtaista ja varsinkin maankäyttöön liittyvää, perusteli aluesuunnittelujohtaja Niina Ahlfors kierrosta.
Ahlforsin mukana Padasjoelle matkustivat Niklas Pappinen, joka aloitti huhtikuussa elinkeinojen ja keskusverkon asiantuntijana maakuntaliitossa, ja asumisesta vastaava erityisasiantuntija Mari Lång-Kauppi. Lisäksi langoilla oli ympäristö- ja luonnonvara-asiantuntija Kaisa Torri.
Padasjoen kunnalta palaveriin osallistuivat kunnanjohtajan lisäksi tekninen johtaja, ympäristösihteeri sekä kunnanhallituksen puheenjohtajisto.
– Meidän taajama, tämä kirkonkylä on vähän nuhruinen. Sen kohentaminen on yhä ”Onhan tästä puhuttu” -tasolla, kertoi Juha Rehula.
– Kylänraitin tyhjiä liikekiinteistöjä on ajateltu muuhun käyttöön.
Maakuntaväellekin Rehula ylisti aktiivisia kyliä. Kunnan kehityksessä keskeisiä suuntia ovat Torittu-Kasiniemi, Auttoinen-Vesijako, Maakeski-Nyystölä ja Virmaila: asiointisuuntana on pääsääntöisesti etelä ja vapaa-ajan asukkaista kolme neljäsosaa tulee sieltä.
– Vapaa-ajan asukkaita meillä on vajaat 14 000. Korona-aikana ja sen jälkeen vapaa-ajan asukkaiden viipymä on pidentynyt kuukaudella. Monipaikkaisuuden osalta paineet ovat koko kunnan alueella.
Vt 24:n merkitystä painotettiin, mutta viime aikojen maailmantilanne on nostanut myös kantatie 53:n roolia. Suomen turvallisuuteen liittyvät päätökset saattavat nopeastikin muuttaa sekä tien että Taruksen statusta.
Kullasvuori on Padasjoen timantti
Matkailu on kunnan kehityskärki. Kullasvuoren alue on tällä hetkellä keskiössä, toki Taulun alueellekin kaivataan panostusta. Kunta omistaa Nyystölässä valtatien varrella teollisuuteen sopivaa tonttimaata ja hyvä uutinen on myös entisen kylpylätontin 10 000 neliön hotellikaavoineen palautuminen kunnalle.
– Viimeisimmässä suunnitelmassa satamaan tulisi pata ja ”pataa sinne ei ainakaan tule” -lauseen olen kuullut jo aika monta kertaa. Kunta omistaa nyt toista päivää pitsauunin ja rasvakeittimen, ei sitä tiedä mistä roolista itsensä kohta löytää, nauratti Rehula viitaten sataman yrittäjävaihdokseen.
– Kullasvuoren alue on Padasjoen timantti.
Mira Vilkman toivoi panostusta Taululle, jotta ohiajavat saataisiin poikkeamaan Padasjoelle.
Mainiemen sahaa on kehitetty nyt muutama vuosi hyvässä hengessä, kunnes ensimmäistä kertaa nyt talousarviovalmistelun yhteydessä tuli poikkipuolista palautetta: voimalaa ei pitäisikään kunnostaa nähtävyydeksi, vaan purkaa pois.
– Seinät ja katto olisi tärkeää saada kuntoon ja sisäpuolen tekniikka pleksin taakse valaistuna yleisön nähtäville, suunnitteli Maria Virtanen.
Hän kertoi myös veneilijöiden palautteesta, jonka mukaan on joskus ihan kivakin pitkän purjehtimisen jälkeen ottaa laatikkopyörä matkailuinfosta lainaan ja polkaista marketeille.
Ahlfors kaipasi kehittämistoiveita Päijänteen satamista ja reiteistä; Rehulan mukaan vesiliikenne on vielä ”kääntämätön kortti”, jonka kehittämisessä Padasjoki on mielellään mukana.
Keskustelua käytiin myös Taruksen alueen matkailullisesta merkityksestä, ulkoilureittien paremmasta opastuksesta ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksista.
– Maakuntakaavatasolla toivomme mahdollistavia ratkaisuja.