Kunnanjohtaja Juha Rehulan kyläkiertueen kuudes pysäkki oli Maakesken Rientolassa kyläyhdistyksen syyskokouksen yhteydessä viikko sitten keskiviikkona.
Kylävisiiteillä on monta tarkoitusta: uusi kunnanjohtaja käy esittäytymässä ja kertomassa mitä kuntaan tällä hetkellä kuuluu, mutta myös kyselemässä kyläläisten ideoita ja mielipiteitä kuntastrategiaa varten.
Ennen jo tutuksi tulleita lappusulkeisia kunnanjohtaja kehotti maakeskeläisiä ajattelemaan isosti, mutta myös priorisoimaan.
– Kaikille ei voi olla kaikkea, vaan kyllä meidän täytyy selkeästi panostaa euroja johonkin. Missä muussa Suomen kunnassa on niin paljon järven rantaa kuin Padasjoella? Kyllä puhdas vesi ja hiljaisuus ovat niitä tekijöitä, jotka vetävät vapaa-ajan asukkaita kuntaan. Ja jos kymmenenkin vapaa-asukasta muuttuisi vakituiseksi, saataisiin väkimäärän laskusuunta pysäytettyä.
Rehulan mukaan voi Padasjoella sen puolesta katsoa tulevaisuuteen, että täällä on talous kunnossa.
– Täällä ei ole tuhlattu sähkörahoja ja Padasjoella myös kasvaa Suomen parhaat metsät.
Lapsistrategiaa kaivattiin
Maakesken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Ojala sanoi puheenvuorossaan, että Padasjoella on paljon vahvoja kyläyhdistyksiä, joilla on mahdollisuutta vaikuttaa kunnan kehittymiseen.
– Me Maakeskessä tarvitsemme kunnan apua siihen, että saamme tänne toimivan tonttipolitiikan, jotta kylään saataisiin pysyviä asukkaita.
Yleisöstä tuli myös kommentti, että Padasjoki tarvitsee lapsistrategian. Puhujan mukaan kunta vetoa lapsiperheisiin, mutta päiväkodit ovat täynnä, eikä yläkoulu ole enää toimiva.
– Padasjoelle pitäisi rakentaa nykyaikainen päiväkoti.
Maakeskeen vastikään muuttanut ihmetteli kuollutta keskustan kylänraittia, mutta kehui terveyspalveluja.
– Neuvolaan pääsee nopeasti ja täällä on myös hienot tenniskentät ja leikkipuistot.
Padasjokelaiset hän on kokenut hitaasti lämpiäviksi ja sen vuoksi toisiin äiteihin tutustuminen on ollut vaikeaa.
Kunnanjohtaja kertoi huomanneensa saman asian.
– Heimoilla on eroja ja hämäläiset ovat hitaasti lämpiävää sorttia. Olen joskus kuvannut trattivertauksella sitä hetkeä, kun uusi henkilö tulee Padasjoelle. Siinä reunalla on liukasta ja joko sujahdat sisään tai tiput ulkopuolelle, ja jos jäät ulkopuolelle, sinulla tulee olemaan vaikeaa.
Jatkohanke esitellään huhtikuussa
Kunnanjohtajan lähdettyä kokouksesta pidettiin kyläyhdistyksen syyskokous ripeästi. Hallituksesta erovuorossa olleet Heli Ojala ja Maija Ojala jatkavat, samoin varajäsenistä Marja Mononen valittiin uudelleen, mutta Elina Luukan tilalle valittiin Lotta Liehunen.
Ensi vuoden toimintasuunnitelmaan kuuluu runsaasti erilaisia tapahtumia liittyen Maakeski elinvoimaiseksi -projektiin. Rientolan tuolijumppa ja tanssiliikunta jatkuu myös ensi vuonna. Kyläyhdistys suunnittelee osallistumista myös tammikuun Matkamessuille. Laskiassunnuntaita vietetään Maakeskessä hiihdon, pulkkamäen ja poniratsastuksen merkeissä.
Kyläyhdistyksen vuosikokous pidetään 27.4., silloin esitellään myös uutta jatkohanketta ja samalla julkaistaan ensimmäinen numero kylälehdestä. Kesäkauden avajaisia vietetään lauantaina 8.6. osana Avoimet kylät -tapahtumaa. Myös kylän oma kirjasto avataan tuolloin entisellä kaupalla. Hankkeeseen liittyvä tapahtuma Avoimet puutarhat pidetään 16.6. Tapahtumassa pidetään pihakirppiksiä ja -kahviloita ja tämän toivotaan tuovan vauhtia kylän tontti- ja talomarkkinoihin.
Koko perheen juhannusaattotapahtuma on uimarannalla 21.6. Perjantaina 19.7. pidetään mato-ongintakilpailut kylän satamassa. Oheistoiminnaksi onkikisaan suunniteltiin kyläläiset vastaan vapaa-ajan asukkaat mölkkykisaa. Elokuun 10. päivä Rientolassa vietetään vanhojen elokuvien ja tarinoiden iltaa.
2.11. pidetään kahvikonsertti Rientolassa ja 2. marraskuuta pidetään kyläyhdistyksen vuosikokous ja samalla esitetään elinvoimaisuusprojektin loppuselvitys. Joulukuussa on vielä vuorossa myyjäiset ja joulupuuro sekä mahdollisesti seurakunnan järjestämä joululaulutilaisuus.
Kirjeitä tontinomistajille
Syyskokouksen päätteeksi hanketyöntekijä Minna Martin-Päivä selvitti Maakeski elinvoimaiseksi -hankkeen nykytilaa. Hankkeen tarkoituksena oli lisätä kylän houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä kartoittaa yhteistyössä kunnan kanssa tonttitilanne. Tavoitteena oli myös kehittää alueen vetovoimatekijöitä.
– Hankkeeseen liittyen on pidetty kaksi seminaaria, toinen toukokuussa ja toinen elokuussa, ja näissä on ollut yhteensä 75 osallistujaa. Olemme tiedottaneet paikallislehden ja kylän nettisivujen kautta sekä jakaneet 400 tiedotetta. Tapahtumia on ollut 12, muun muassa kyläralli, kyläkävely ja tiekokouksia. On tehty kyselyjä ja osallistuttu kirkonkylässä Sahtimarkkinoille ja Kekriin. Kiinteistökartoituksessa on saatu selville 25 tyhjillään olevaa taloa tai myytävää tonttia. Ja omia Maakeski-tuotteita on kehitelty viisi kappaletta.
Hankkeeseen liittyviä tulevia toimenpiteitä ovat kirjeiden lähettäminen kiinteistön omistajille sekä myytävien kiinteistöjen esille laittaminen kylän tonttimarkkinoille. Myös oman kylälehden suunnittelu ja valmistelu kuuluvat alkuvuoden toimenpiteisiin.
Jatkohanke, jolle toivottavasti rahoituspäätös saadaan maaliskuussa, keskittyy Rientolaan ja kylän ranta-alueeseen. Rientolasta on tarkoitus tehdä monipalvelupiste, josta löytyy etätyöpisteitä ja kylän digikeskus. Kylän yhteisessä vapaa-ajanviettopaikassa olisi ulkopuolisen ylläpitämä kahvila-ravintola ja siellä voisi vaikka esittää elokuvia. Rientola on ollut viime kesästä asti anniskelualuetta, joten alkoholin myyminenkin tiloissa onnistuu.
Lisäksi hankkeessa kehitetään ranta-aluetta yhteistyössä Maakesken yhteiset maa-alueet yhteisön kanssa. Esimerkiksi saunarakennus on tarkoitus sähköistää sekä rakentaa talviuintipaikka. Aikomuksena on myös järjestää talaiden kunnostustalkoita ja ylläpitää näin kulttuuriperintöä.