Kela-asiat puhututtivat Olkkarilla viime viikolla. Inkeri Haarla-Kettunen, joka edelleen eläkeläisenä tekee tuntitöitä etänä Kelalle, on tuttu nimi Virmailan sukuyhdistyksen johdosta.
– Työ vie mennessään, totesi Haarla-Kettunen.
– Kela on monessa asiassa kuten digitalisoimisessa toiminut edelläkävijänä.
Itse hän käsittelee terveysperusteisia etuuksia, lähinnä vammaistukiasioita. Kuhmoislainen painotti, että hakemuksissa kannattaa kertoa mahdollisimman tarkkaan olosuhteista. Kelasta ei tehdä kotikäyntejä, ja joskus liitteeksi vaadittava lääkärin C-lausunto voi olla turhan niukka. Yksilölliset olosuhteet otetaan aina huomioon: yksin pärjäämiseen voi vaikuttaa merkittävästi se, asuuko taajamassa vai syrjemmällä ja onko asunto alkeellinen vai hyvin varusteltu.
– Kela ei koskaan tule kotiin, mutta puhelinsoitto voi tulla. Yleensä ensin tekstiviestillä kerromme, että tulossa on kohta tai tiettyyn kellonaikaan puhelu Kelasta, kannattaa vastata. Myös puhelinajan voi varata ja hakemusta täyttää yhdessä kelalaisen kanssa.
Kun yleisöstä kerrottiin käytännön esimerkkejä ja ihmeteltiin, miksei jossakin tapauksessa tukea myönnetä, hän huomautti että Kela toimeenpanee eduskunnan tekemiä päätöksiä. Laissa on hyvinkin tarkkaan säädelty, missä tapauksissa tukea voidaan myöntää.
Kela korvaa 1.1.2024 alkaen asiakkaalle yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa nykyisen 8 euron sijaan. Samalla hammaslääkärin tekemän suun perustutkimuksen korvaus suurenee 15,50 eurosta 30 euroon. Myös psykiatrin vastaanottokäynnistä ja hoidosta maksettavat korvaukset kasvavat. Viime vuonna 2,3 miljoonaa suomalaista eli yli 40 % väestöstä sai korvauksia yksityisestä sairaanhoidosta.
Maan hallitus sopi budjettiriihessä, että Kela-korvaukset suurenevat 500 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027.