Keskusta-puolueen Pirkanmaan piiri joutui laittamaan toiminnanjohtajan paikan pikaisesti hakuun, kun Pirjo Ala-Hemmilä tuli valituksi Padasjoen yhtenäiskoulun rehtoriksi. Hän aloitti uudessa tehtävässä 1.11. ehdittyään sitä ennen olla kahtena päivänä edeltäjänsä seurassa tiiviisti ”tettiläisenä”.
Pirjo Ala-Hemmilä siirtyi lennosta piiripäällikön tehtävästä rehtorin paikalle.
Työhuoneita hänellä on kaksi, toinen Kullasvuoren koululla ja toinen Pappilanmäellä.
– Molempien koulujen henkilöstö ja oppilaat on ottaneet älyttömän lämpimästi vastaan, siitä tulee itsellekin sellainen lupa kasvaa tehtävien tasalle. Siinäkin mielessä oli helppo hypätä kelkkaan mukaan, kun edeltäjä on selvästi tehnyt hyvää ja järjestelmällistä työtä, kuvailee Ala-Hemmilä alkuvaiheitaan Padasjoella.
– Samoin Kuntalasta on välittynyt kiva yhteisen tekemisen meininki. Asioiden etenemistä joustavoittaa se, että ihmiset pienessä yhteisössä tuntevat toisensa.
Luottamushenkilötaustasta ja kiinnostuksesta kunnalliseen päätöksentekoon on hyötyä uudessa tehtävässä. Ala-Hemmilä toimi yhteensä 3 kauden ajan Asikkalan kuntapolitiikassa.
– Padasjoen asioista pääsin jo vähän jyvälle, kun osallistuin talousarvioseminaariin.
Ala-Hemmilältä puuttui aiemmassa työssään työyhteisö: Pirkanmaan keskustapiirin toiminnanjohtajuus oli vuoden ja 7 kuukautta yksinäistä puurtamista.
– Olen luonteeltani joukkuepelaaja. Tottakai toiminnanjohtana olin ihmisten kanssa paljonkin tekemisissä, mutta vasta kiinteämpi yhteydenpito tuo ihmissuhteisiin syvyyttä.
29 vuotta opetusalalla
Ala-Hemmilä on pitkän linjan opettaja, opetushistoriaa on 29 vuoden ajalta, kunnes iski vähäksi aikaa todellinen pätkätöiden rupeama. Luokanopettaja ja opinto-ohjaaja eli kaksoispaikkaelämää Asikkala-Tampere –akselilla ensin kaksi vuotta ja sitten viimeiset 2 vuotta kokonaan kaupungissa.
Ensin hän järjesti julkishallinnon koulutuksia Halllintoakatemian koulutuspäällikkönä, sitten tuli lyhyt harha-askel konsulttifirmaan ja luokanopettajan lukuvuoden mittainen sijaisuus ennen piiripäällikkyyttä. Rehtorin pesti tuo Ala-Hemmilän takaisin Päijänteen rantamaisemiin:
– Mieskin on asunut lapsuudessaan Asikkalassa ja olemme molemmat Päijänne-hulluja. Jos kotiseutu pitäisi nimetä, kumpikaan ei varmaan sanoisi mitään kuntaa vaan Päijänteen. Kaikki mahdolliset viikonloput ja lomat tietenkin ollaan tiiviisti järvellä.
Venepaikka on ollut Kuhmoisissa ja sieltä pariskunta on useimmiten suunnannut teräspaatillaan Padasjoen vesille, Päijänteen kansallispuiston upeisiin saariin. Veneilykausi aloitetaan aikaisin keväällä ja päätetään myöhään syksyllä.
– Satamassa ollaan jo käyty katselemassa sillä silmällä, että josko venekin olisi jatkossa täällä. Siinä yhdistyisi mukavalla tavalla meidän kahden kodin elämä.
Ensi alkuun Ala-Hemmilä hommasi vuokra-asunnon Padasjoelta. Juha-puoliso pysyy viikot Tampereella, jossa hän viihtyy Valmetin tehtaalla tuotekehittäen paperipainokudoksia. Mietinnässä on, miten asumisjärjestelyt hoidetaan jatkossa: haaveissa on pysyvä koti Padasjoella – järvinäköalalla tietenkin.
Laulajana vääksyläisbändissä
Lapsesta asti Ala-Hemmilä on halunnut olla iskelmälaulaja ja opettaja. Molemmat unelmat ovat toteutuneet, Asikkalan kunnan henkilöstöbändinä alkunsa saaneessa Julkisessa Zektorissa, hän on saanut toimia jo pitkään laulusolistina.
– Lukion jälkeen Yhdysvalloissa aupairina ollessani huomasin, että luokanopettajakoulutuksen pääsykokeet sopivat parhaiten aikatauluuni.
18 luokanopettajavuoden jälkeen Ala-Hemmilä ryhtyi opiskelemaan työn ohessa opoksi. Samaan aikaan Vääksyssä alkoi lukion ilmailulinjan kehittäminen, jossa hän tuoreena opona sai olla alusta alkaen mukana.
Vaikka rehtoriudesta ei aiempaa kokemusta olekaan, opona Ala-Hemmilä oli rehtorin työpari ja pääsi käsitykseen koulun johtamisen moninaisuudesta. Mieltä kutkutti katsoa koulumaailmaa vielä tästäkin vinkkelistä.
– Hoksasin paikan vasta, kun oli jatkettu hakuaika. Kävi tuuri, että hakua jatkettiin.
Paakkolan kylässä Asikkalassa kasvanut maalaistalon tytär arvostaa juuriaan ylisukupolvisessa kyläyhteisössä. Kannustavassa ilmapiirissä lapsista kehittyi oma-aloitteisia ja aktiivisia. Kotitilalla oli lehmiä, peltoa ja metsää; viikonloppuisin myös paljon väkeä, sillä Karjalasta kotoisin ollut äiti nautti vierasjoukon kestitsemisestä.
Nuorena Ala-Hemmilä vietti aikaa Padasjoella ja hänellä oli useita padasjokelaisia kavereita. Nyt hän on jo isoäiti tai itse asiassa kohta 5-vuotiaan Eelin ristimä ”mimmi”. Tyttärellä on myös kaksivuotias Hilma-tytär. Poika asuu Helsingissä.
Vapaille illoille Ala-Hemmilä on suunnitellut leppoisia koti-iltoja musiikin kuuntelun ja käsitöiden parissa. Avantouintia olisi mukava jatkaa Padasjoella.
– Sanoin itselleni, että nyt pidä Pilkku pää kylmänä, äläkä heti lähde mukaan johonkin toimintaan. Yleensä löydän itseni todella nopeasti jostakin porukasta, yhdessäkin asukasyhdistyksessä meitä oli 8 aktiivia ja tehtiin kaikenlaista oktettina, mm. 8-paikkaisella pinkillä polkupyörällä käytiin ajelemassa Helsinkiä myöten.
Uudessa tehtävässään rehtori ei aio heti pistää tuulemaan:
– Tämän reilun viikon aikana on muodostunut käsitys, ettei ole mitään hätää tai kiirettä muuttaa mitään. Täällä on asioita hoidettu hyvin ja henkilökunta on todella sitoutunutta. Osa onkin jo tuttuja seudullisen opetustyön kehittämisryhmän kautta.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen muuttaa muotoaan, nyt Ala-Hemmilä on lasten ja nuorten edunajaja. Hän toivoo voivansa lisätä lukion vetovoimaa, etteivät paikalliset nuoret mene muualle ihan vain vaihtelun vuoksi.
– Monelle padasjokelaisnuorelle oma lukio on hyvä vaihtoehto jo ihan maantieteellisen sijainnin takia, mutta houkuttelevuuden lisäämiseksi sinne olisi hyvä tulla muitakin. En ole ehdottelemassa erikoislinjaa, mutta sitä olen miettinyt, voisiko Padasjoki konseptoitua kaveriporukoille sopivaksi lukioksi.