Kirkonkylän maisemaa on vuosisatojen ajan hallinnut Saksalan kartano, joka on ollut pitkään aatelissuvun hallussa. 80 vuotta täyttävä kreivi Christian Creutz on asunut kartanossa lähes koko ikänsä; syntynytkin hän on Saksalassa, yhdessä sen makuuhuoneista. Isosisko Carita oli tuolloin kaksivuotias, pikkusisko Eva täydensi sisarussarjan kahden vuoden päästä. Perhe on ruotsinkielinen.
– Lapsena me opittiin kyllä ensin suomen kieli, koska kotiapulaiset oli padasjokelaisia.
Palvelusväkeä oli tuohon aikaan paljon. Pirtiksi kutsutussa keltaisessa piharakennuksessa asui kerrallaan useampia perheitä, myös 1700-luvulta peräisin oleva punainen mökki oli palvelusväen asuntona. Lisäksi oli puutarhurin mökki ja Hiirenmäellä voudiksi sanotun työnjohtajan asumus. Ylempänä Hiirenmäellä oli vielä neljä muutakin taloa, joissa oli yhteensä seitsemän perheen koti.
Kartanon pihapiirissä oli iso puutarha sekä lampaita, sikoja, kanoja, hevosia ja lypsylehmiä, kunnes ne vaihtuivat lihakarjaan. Sittemmin navetta tyhjeni, mutta tallissa on edelleen vuokralaisen hevosia. Pellot ovat olleet jo pitkään vuokrattuina naapurikylän kartanolle Verholle.
Ura hammaslääkärinä
Työuransa Creutz teki hammaslääkärinä. Hän valmistui keväällä 1973 ja jäi eläkkeelle Padasjoen hammashoitolasta lokakuussa 2007 oltuaan sitä ennen osa-aikaeläkkeellä 7 vuotta. Ensimmäinen työpaikka oli Padasjoella, yksityisvastaanotto Pistetalolla. Vuonna 1976 tapahtui muutto Pihtiputaalle.
– Sitten kunnanjohtaja Komulainen soitti, kun Padasjoella oli avautunut virka ja pyysi palaamaan. Aprillipäivänä 1982 aloitin Padasjoella, ensin vanhalla praktiikalla Tammitiellä, jonka kunta lunasti. Pääsiäisenä 1992 pääsin muuttamaan terveysasemalle laajentuneeseen hammashoitolaan.
Pihtiputaalla Creutz tapasi aikuiselämänsä tärkeimmän ihmisen. Anja-vaimo sai vuoden 1983 alusta viran Kuhmoisten hammashoitolassa.
– Olin viikot Padasjoella ja viikonloput Kuhmoisissa. Yhteisiä vuosia meille ehti kertyä hieman yli 41, toukokuuhun 2022 asti.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Creutz oli kirjautunut Hankeniin, ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun, mutta meni Dragsvikissa suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen maamieskouluun Inkooseen ja sai siellä päähänsä vaihtaa ekonomikoulutuksen hammaslääketieteeseen.
Kartano oli vähällä tuhoutua tulipalossa
Kreivin äiti Ingegerd oli Viipurista kotoisin, hänet isä, ekonomi Ernst Creutz tapasi työskennellessään Jyväskylässä. Isänäiti Anna oli Padasjoen merkkimiehen Karl Fieandtin tytär.
– Isän nuoremmasta veljestä Georgista piti tulla Saksalan isäntä, niin oli kunnallisneuvos päättänyt. Georg kuitenkin kaatui talvisodassa 21-vuotiaana. Ukko-Fieandt kuoli pian sen jälkeen ja hänen jälkeensä tila pirstoontui perinnönjaossa. Myös pika-asutukseen meni maita.
Oppikouluun kartanon lapset menivät Tampereelle. Christianin aloittaessa oppikoulun vuonna 1955 isä oli töissä tilitoimistossa Tampereella ja aika sunnuntai-illasta lauantaipäivään, jolloin kouluviikko loppui, vietettiin kaupunkiasunnossa.
– Joululomalta kun mentiin 10.1.1956 takaisin Tampereelle, tuli puhelinsoitto, että Saksala palaa. Isä oli työmatkalla, äiti lähti kiireesti Padasjoelle.
Kotiapulainen oli laittanut tulen eteisen Porin Mattiin ja lähtenyt asioille, sillä aikaa kipinä oli lentänyt pesästä. Perheen kaksi koiraa kuoli palossa.
– Kuntalassa sattui olemaan juuri maatalousnäyttelyä suunnittelevan toimikunnan kokous; koko porukka riensi Saksalaa sammuttamaan. Liekit löivät jo siinä vaiheessa ulkokatosta läpi. Hirsiseinät ulkokattoon asti toimivat palomuurina niin että suurimmat palovahingot syntyivät eteiseen ja keittiöön. Sammutusvesi pilasi uunit, joita oli joka huoneessa.
Koululaisetkin komennettiin kantamaan tavaroita ulos lumihankeen.
Tulipalon jälkeen kartano remontoitiin ja muutaman vuoden ajan tilaa hoitivat vuokralaiset. Vuodesta 1960 Saksala oli jälleen omissa hoteissa vuoteen 1973 asti, kunnes tilan pellot menivät vuokralle paikallisille viljelijöille. Kartanon vanha puistoalue lähimetsineen on ollut Natura-suojelualuetta jo parikymmentä vuotta.
Kapteeni Georg Magnus von Fieandt rakennutti vuonna 1826 uuden empiretyylisen puisen päärakennuksen, jonka hirsistä osa on vanhasta päärakennuksesta peräisin. Kartanoon peltojen halki johtavat lehtikuusi- ja koivukujanteet perusti lääninagronomi Robert Mauritz von Fieandt 1850-luvulla, nykyisin ne ovat suosittuja ulkoilureittejä. Kujien mäenkumpareilla on esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä kalmistoineen. Saksalan kartano on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.
Kreivi on mukana monessa: Reservinupseereissa, Lions Clubissa, Padasjoki-seurassa, Padasjoen reitin osakaskunnassa, sotaveteraaneissa, Niemistön tiekunnassa, Padasjoen Sanomien hallituksessa, Kokoomuksessa, Padasjoen Urheiluampujissa ja Kellosalmen metsästäjissä. Hirvijahti jäi pari vuotta sitten.
Carita–sisko, jonka vakituinen asuinpaikka on Lohjalla, viettää usein aikaa myös Saksalassa, samoin hänen nuorimmaisensa Peik Schulman perheineen. Vanhin poika Max on toiminut jo pitkään lapsuutensa kotikartanon Iso-Teutarin isäntänä ja MTK:n vilja-asiamiehenä sekä edustanut eurooppalaisviljelijöitä Brysselissä, Minette-tytär on sosiaalialalla ja asuu myös Virkkalassa.
Ylimyssuvun edustajat ovat olleet merkittävissä rooleissa Suomen historiassa. Kuuluisimpia Creutzeja on Gustaf Philip, Suomen ensimmäinen runoilija ja diplomaatti, joka huhtikuussa 1783 allekirjoitti Ruotsin ja Pohjois-Amerikan välisen valtiosopimuksen. Hän myös toimi tovin monarkian päämiehenä sijaistaessaan kuningasta tämän valtiovierailun ajan.
Saksalan isäntää ei ikä paina, kun ei ole vaivojakaan. Suuressa pihapiirissä riittää puuhaa, parhaillaan on työn alla raivausjätteiden kerääminen ja lehtien haravointi. Seuraa pitää mäyräkoira Wimme.