Epävarmuustekijöitä tavanomaista enemmän ★

Ennen valtuuston kokousta valtuutetut saivat kaksituntisen talousarvioseminaarin aikana katsauksen talousarvion valmistelutilanteesta.

Toimialat kävivät maanantain seminaarissa läpi talousarvioesityksiään. Marraskuun aikana summia on tarkoitus viilailla vielä niin, että tavoiteltu nollatulos saavutettaisiin. Kunnanjohtaja julkistaa budjettiesityksensä 28.11. ja kunnanhallitus käsittelee sitä 4.12. Päätöksen tekee valtuusto 11.12.

Kunnanjohtaja Juha Rehula kertoi kiinteistöverotuoton kasvavan Padasjoella 180 000 eurolla tämänvuotiseen verrattuna, kun eduskunnan päätöksellä maapohja eriytetään kiinteistöllä olevasta rakennuksesta ja maapohjan alaraja on 1,30 %.

– Padasjoella on niinsanotusti tase kunnossa, mikä tarkoittaa, että kehittämisotetta voidaan ylläpitää. Tulevaisuus on omissa käsissä. Panostusta tarvitaan elinvoimaan ja varautumiseen.

Tämänvuotinen talouden toteuma näyttää tähän mennessä 712 657 euron ylijäämää, mikä on reippaasti enemmän kuin talousarviossa (184 311). Verotuloja on kertynyt ennakoitua enemmän. Valtionosuudet ovat toteutuneet ennakoidusti.

– Padasjoen yksi iso vahvuus on metsät ja niiden myynnistä koituvat yhteisöverotuotot.

Investoinneista kolmannes on toteutunut.

Lukuja pyöritellessään Rehula oli kiinnittänyt huomiota siihen, että viimeisten 5 vuoden aikana kuntaan on palkattu 10 uutta työntekijää. Henkilöstömenot vievät vähän yli puolet budjetista. Ylivoimaisesti eniten työntekijöitä on sivistystoimessa, noin 70–75; teknisellä toimella työntekijöitä on 19–26 ja hallinnolla 6–7.

– Nyrkkisääntö eurojen jakautumisesta toimialoittain on se, että hallinto on miljoonan, sivistys 5 miljoonaa, tekninen noin 3,5 miljoonaa sekä rakennus- ja ympäristö 350 000 euroa.

Iso positiivinen asia on lainamäärä per asukas: se on Padasjoella tämän vuoden jälkeen 1524, kun kuntien keskiarvo huitelee Rehulan mukaan viidessätonnissa.

Palkkaharmonisaatioon ei varauduta

Valmisteluun on vaikeusastetta lisännyt yleinen maailmantilanne ja inflaatio. Hyvinvointialueen palkkaharmonisaa­tioon Padasjoki ei valmistaudu: kunnanhallitushan päätti Rehulan esityksen mukaisesti, että kunta ei ole osapuoli asiassa. Tilanne on yhä avoinna, pahimmassa tapauksessa Padasjoen maksettavaksi lankeaa viimeisimmän tiedon mukaan 744 000 euroa.

– Epävarmuustekijöitä on nyt tavanomaistakin enemmän. Riskitaso pitäisi pystyä pitämään matalalla.

Tavoitteena on se, ettei syömävelkaa oteta. Investoinnit toteutetaan pitkäaikaisen lainan otolla.

Talousarviota valmistellaan tilanteessa, jossa alijäämää on 520 000 euroa ja vuosikate 362 000. Korona toi lisähappea ylimääräisen valtionavun muodossa.

Pitemmän aikavälin talouden tasapainottamistyö aloitetaan keväällä. Valmisteluun otetaan, jälleen kerran, kunnan keittiötoiminta. Kolme valmistuskeittiötä on paljon pienessä kunnassa, jossa koulua käyviä on yhtensä noin 200 ja varhaiskasvatuksessa 65. Kunnan kiinteistöt kartoitetaan, keskustelua käytiin etenkin vuokra-asuntotilanteesta.

– Lähitulevaisuuden isoimpia ratkaisuja tulee olemaan lämpölaitoksen omistajuus. Neuvottelut on menossa.

Pienryhmälle tarvetta

Sivistysjohtaja Jouni Häkkinen esitteli sivistyksen talousarvioesitystä. Pienryhmän muodostamiseen yläkoululle on tarvetta ainakin seuraa­vien 3 vuoden ajan. Koulukyytien kustannukset nousevat noin 10 000 euroa.

Oppilasmäärän lasku on ollut noin 10 oppilasta vuosittain, mikä jatkuu vuoteen 2027 asti ja vähentyy sitten 3–4 oppilaaseen vuositasolla.

Liikkuva Päijät-Häme -ohjaajan palkkaukseen on mahdollista saada kolmasosa avustusta. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa esitetään jatkettavaksi.

Tekninen johtaja Jouni Turunen kävi läpi teknisen puolen talousarviota, jossa suurimmat paukut laitetaan satamaan. Valtuutettuja askarrutti etenkin terveysaseman viivästynyt remontti ja Mainiemen sahan tulevat korjaustyöt. Yläkoulun kentästä todettiin, että hiekkakenttien aika on auttamattomasti ohitse ja värikäs kenttärakenne vilkasliikenteisen tien varrella olisi visuaalinen viesti elinvoimasta.

Sähköiseen tiedonhallintaan siirtyminen

Hallinnon toimialalla talousarviossa on nousua 5,8 %, euroissa mitaten noin 90 000. Hallintojohtaja Jyri Mäntylän mukaan pääosa muodostuu palkankorotuksista ja yleisen hintatason noususta.

– Tämän vuoden talousarviossa oli viisi kehittämishanketta, joista kaikki hankintaohjeen laatimista lukuunottamatta siirtyvät ensi vuodelle: maankäyttö-, kiinteistö-, yhtiöittämis- ja tiedonhallintaselvitys.

Tiedonhallinta- ja arkistotoimea koskeva hanke on tärkeä siitäkin syystä, että 1.1.2025 alkaen kaikki tieto viranomaisten välillä siirtyy sähköisesti. Valmistelu alkaa jo tämän vuoden puolella koulutuksella ja ensi vuonna on luotava uudet, yhteiset toimintamallit ja arkistointikäytännöt koko organisaatioon.

– Tällä hetkellä meillä on kolme henkilöä, jotka huolehtii vähän syvemmälle menevästä arkistoinnista.

Valmistelua vaatii myös TE-palveluiden siirtyminen yhteistoiminta-alueelle. Mäntylän mukaan vero­tulojen ja valtionosuuk­sien kehitys on isompi ongelma kuin kunnan omien menojen kehitys.

Vaalivuosi näkyy talon sisällä, sillä vaalitoimitsijat ovat kunnan työntekijöitä. Presidentin- ja EU-vaaleissa on tulossa todennäköisesti kolme ennakkoäänestyskierrosta ja kolme vaalipäivää.