Otto Mertsalmi aloitti jätevedenpuhdistamolla ★

Viemärilaitos sai toisen työntekijän kesäkuussa, kun Otto Mert­salmi aloitti työnsä kunnan palveluksessa. Aluehallintovirasto oli antanut määräyksen paikan täyttämiseen toukokuun loppuun mennessä ja oli aiemmin kirjannut työntekijävajeen tarkastuksessaan. Vesihuoltoon kuuluu paljon sellaisia töitä, missä työskentely yksinään on työturvallisuusriski.

– Korjausvelkaa on kertynyt, ja rästilistaa puretaan kun on lisätyövoimaa, toteaa viemärilaitoksen hoitaja Ilkka Saarinen.

Mertsalmi alkaa kouluttautua puhdistamonhoitajaksi työn ohessa keväällä. Valvomossa tarkkaillaan prosessia, ja jätevedestä otetaan näytteitä ja tehdään tilastoinnit, mutta toimenkuvaan kuuluu myös vesihuollon tehtäviä.

– Päivät vaihtelee, kun rutiinihommien lisäksi on huoltoa ja korjausta. Olen tykännyt, kertoo Mertsalmi.

– Mikäs sen parempaa kuin saada olla lähellä kotia töissä. Sain ihan tarpeekseni autossa istumisesta, kun ajoin melkein yhdeksän vuotta Luopioisiin.

Kirkonkyläläinen teki teollisuuskunnossapitoa Artekno Oy:llä ennen kuin siirtyi kolmisen vuotta sitten LVI-alalle paikalliseen Päijät-Hämeen Putkimiehet Oy:n palvelukseen. Hän on asunut koko ikänsä Padasjoella. Vanhoja ajoneuvoja harrastava Mertsalmi on viritellyt uudelleen myös moottoripyöräharrastusta.

– Olen taas ruvennut aktiivisemmin ajamaan motocrossia ja enduroa. Tulee kuntoilu siinä samalla.

Vanhoissa putkissa iso saneeraustarve

Veden tuleminen hanasta ja sen poistuminen viemärin kautta on kunnan välttämättömimpiä toimintoja, joiden toimivuutta ei joudu edes miettimään kuin häiriötilanteissa. Niihin ja myös poikkeus­oloihin on maailmantilanteen myötä valmistauduttu entistä paremmin.

Viemäristö on vanhaa ja uudistuksen tarpeessa. Putkiston uusintaa on tehty sitä mukaa, kun ongelmakohtia ilmenee: viimeksi pari viikkoa sitten Pappilanmäen kentällä. Siellä 60 metriä alkuperäistä betoniputkea vaihtui uuteen muoviputkeen ja samalla uusittiin kaksi kaivoa. Myös vesijohtoja ja venttiileitä pitäisi uusia.

Merkittävä saneerausurakka on alkamassa marraskuussa lähellä kirkkosiltaa, jossa viemäriverkoston pääpumppaamo vaihdetaan ajanmukaiseen.

Jätevedenpuhdistamolla olisi myös uudistustarvetta. Viime vuonna uusittiin välpepesuri, josta ennen tuli pesemätöntä välpejätettä kuorma-autolavallinen, nyt pestynä samassa ajassa vain 200 litran jäteastiallinen

– Se on iso säästö rahallisesti, viisinumeroinen summa vuodessa. Samalla vähenee jäteralli Lahteen.

Kaivolietettä tuodaan putsarille runsaasti

Vuonna 2000 valmistuneella putsarilla on vielä paljon alkuperäisiä laitteita. Viemäriverkostosta tulevan tavaran lisäksi puhdistettavaksi ajetaan sako-ja umpikaivolietettä: sitä Padasjoella on huomattavasti enemmän kuin monessa kunnassa johtuen runsaasta vapaa-ajan asutuksesta ja etätöiden lisääntymisestä.

– Verkostoon liittyjiä meillä on jostain syystä vähän, vaikka liittyminen tulee sako- tai umpikaivoa edullisemmaksi verkoston lähialueilla. Padasjoella on vähintään kymmeniä talouk­sia, joiden kuuluisi olla verkostossa.

Saarinen toivoisi, että Suomessa puhuttaisiin vihreän kullan lisäksi enemmän sinisestä kullasta, puhtaasta vedestä. Sitä kun ei kaikkialla maailmassa ole lähimainkaan riittävästi.

– Intia on pilannut noin 80 % pohjavesistään. Ihmisten pitäisi ajatella sitä, että maapallolla on vain tämä yksi ja sama vesi, joka kiertää eri olomuodoissa, välillä juomakelpoisena, välillä jätevetenä.

Padasjoen puhdistettu jätevesi johdetaan Päijänteeseen, jonka vedenlaatu on kohentunut viime vuosina. Laboratorion ottamat näytteet tutkitaan järvestä säännöllisesti.

Oheistuotteena syntyvää eloperäistä lietettä hyödynnetään kuivattuna monenlaisissa maanparannustuotteissa. Padasjoen kuivattu puhdistamoliete kuskataan Lahteen jatkojalostettavaksi.

Kahden ihmistyövoiman edustajan lisäksi putsarilla työskentelee valtaisa joukko pieneliöitä, jotka ovat tärkeä osa puhdistusprosessia.